IR Partners, etusivu

Kestävyys kuuluu koko hallitukselle – ei vain ”kestävyystyypille”

Yritykset puhuvat mielellään vastuullisuudesta, mutta sanana ”vastuullisuus” on kovin liukas ja huonosti määritelty. Harva kuitenkaan vastuuttomaksi itseään ilmoittaa. Onko vastuullinen toiminta sitä, että toimitaan sääntöjen mukaan? Vai muotoileeko vastuullisuus ajatuksena yrityksen strategiaa ja tulevaisuutta?

Kestävyys on vastuullisuutta parempi termi

Kestävyydelle on monta määritelmää, mutta liiketoiminnassa se tarkoittaa käytännössä sitä, että liiketoiminta sopii tulevaisuuden sosiaaliseen ympäristöön ja luonnonympäristöön. Mittari on selkeä: toimisiko tämä liiketoiminta tulevaisuuden toimintaympäristössä? Ratkaiseeko liiketoiminta jonkin tulevaisuuden ongelman?

Kestävyys pitää nähdä avaimena niin liiketoiminnan mahdollisuuksiin kuin siihen kohdistuviin uhkiinkin.

Omistajien, hallituksen ja johdon muodostamassa ketjussa merkittävä eri toimijoiden välinen ero on aikaskaalassa. Hallituksen fokuksen pitää olla pidemmällä tulevaisuudessa kuin toimivalla johdolla, ja ideaalitapauksessa omistaja ajattelee vielä pitkäjänteisemmin. Toki hallituksella on oma valvova merkityksensä myös kestävyysasioissa, mutta jos kestävyysajattelu kohdistuu riskien välttämiseen, mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Koko hallituksella pitää olla ymmärrys kestävästä liiketoiminnasta

Koska liiketoiminnan kestävyys on kriittinen tekijä yrityksen tulevaisuuden kannalta, se kuuluu ilman muuta hallituksen pöydälle. Hallituksen pitää osata itse ajatella kestävyyttä, ja hallituksen pitää yhdessä johdon kanssa saattaa kestävyys osaksi strategiaa.

Kestävyysajattelu voi helposti ajautua sivuraiteille, jos hallituksen kokoonpanoa mietittäessä todetaan, että hallitukseen tarvitaan ”kestävyystyyppi”. Ajatus on lopulta yhtä huono kuin ”rahatyypin” ottaminen hallitukseen. Kyse on ajattelutavasta, kaikilla pitää olla ymmärrys ja tahtotila tulevaisuuden rakentamiseen, vaikka yksityiskohdissa asiantuntemusta voidaan etsiä muualta.

Selkeät linjaukset auttavat hallitustyössä

Hallitus nauttii luksusta siinä, että se ei ole liian syvällä liiketoiminnan yksityiskohdissa. Tällöin hallitus voi auttaa johtoa löytämään oikeat painopistealueet kestävyydessäkin. Mikään yritys ei ole täydellinen, eikä mikään yritys paranna maailmaa kaikessa mahdollisessa. Jos olennaisiksi kestävyysaiheiksi nousee kymmenen erilaista aihepiiriä, yritys ei todennäköisesti onnistu olemaan erinomainen yhdessäkään niistä. Tässäkin strategian tekeminen on paljolti sen valitsemista, mitä ei tehdä.

Hallituksella on myös oikeus vaatia omistajalta selkeää linjausta. Suurempi etunoja kestävyysaiheissa yleensä tarkoittaa uhrauksia tänään ja huomenna, jotta ylihuominen olisi parempi. Jos tähän liittyvistä kompromisseista ei ole yhteisymmärrystä koko omistaja–hallitus–johto -ketjussa, eri toimijoiden voi olla kovin vaikea ymmärtää toisten tekemiä valintoja.

Kestävyys ei ole sen vaikeampi asia kuin muutkaan toimintaympäristöön liittyvät seikat. Ilmastonmuutosta tai väestökehitystä on paljon helpompi ennustaa kuin vaikkapa Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kestävyysajattelun laiminlyövä yritys voi vahingossa päätyä umpikujaan, kun sen toiminta ei enää olekaan sopusoinnussa ympäröivän maailman kanssa.

Blogin kirjoittaja: Ville Voipio, hallituksen jäsen, Auroora Yhtiöt

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

EU:n yksinkertaistamistalkoissa esitetään mittavia muutoksia kestävyysraportointiin

EU:n kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskeva ns. Omnibus I -paketti on kiistatta vuoden 2025 kuumimpia puheenaiheita yritysvastuun sääntelykentässä. Vielä lainsäädäntöprosessissa olevilla sääntelymuutoksilla pyritään keventämään eurooppalaisia yrityksiä kuormittavia raportointivelvoitteita ja hallinnollista taakkaa säätämällä merkittäviä kavennuksia useaan tuoreeseen kestävyyssäädökseen, mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen kestävyysraportointiin[1]. Ehdotus julkaistiin vaiheessa, jossa monet yritykset ovat jo sijoittaneet mittavasti aikaa ja resursseja kestävyysraportointiin valmistautumiseen voimassa olevan lain mukaisesti, ja ehdotus onkin tuonut yrityksille paljon epävarmuutta sääntelyn soveltamisen aikataulusta ja niihin kohdistuvien velvoitteiden muuttuvasta sisällöstä. 

Kaksivaiheinen ehdotus

Kestävyysraportointia koskevat muutosehdotukset on Omnibus I -paketissa jaettu kahdeksi erillisissä aikatauluissa eteneviksi direktiiviehdotuksiksi, joista ensimmäinen, ns. stop-the-clock -ehdotus, koskee soveltamisaikataulun lykkäämistä, ja jälkimmäinen varsinaisia sisältömuutoksia raportoinnin soveltamisalaan ja velvoitteisiin.[2] EU:n lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti sekä neuvosto ja Euroopan parlamentti omaksuvat ehdotuksiin omat kantansa ja neuvottelevat tämän jälkeen kunkin direktiivien lopullisesta sisällöstä. Kun direktiiveistä on päästy sopimukseen ja ne on saatu voimaan, EU:n jäsenvaltioiden on vielä saatettava ne osaksi kansallisia lakejaan.

Ensin aikataulun lykkäys

Stop-the-clock -ehdotuksella lykätään kestävyysraportointivelvollisten 2. ja 3. aallon yritysten raportoinnin alkamista kahdella vuodella. Tällöin 2. aallon pörssilistaamattomat suuret yritykset raportoivat ensimmäistä kertaa vuonna 2028 ja 3. aallon pörssilistatut pk-yritykset vuonna 2029.[3] Stop-the-clock -direktiiviehdotus käsiteltiin ja hyväksyttiin EU:n lainsäätäjien toimesta nopeutetusti ja direktiivi tuli voimaan 17.4.2025. Jäsenvaltioiden on saatettava stop-the-clock osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.12.2025 mennessä.

Seuraavaksi sisältömuutokset

Kestävyysraportoinnin varsinaista sisältöä koskevista muutosehdotuksista merkittävin on CSRD:n soveltamisalan mittava alasajo, jolla raportointivelvollisten yritysten määrä vähenisi noin 80 % nykyisestä. Ehdotuksen mukaan raportointivelvollisia olisivat jatkossa vain suuret yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on joko yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yritykset voisivat halutessaan raportoida uuden yksinkertaistetun vapaaehtoisen standardin perusteella.[4] Muita keskeisiä muutoksia olisivat muun muassa ns. valumaefektin ehkäiseminen rajoittamalla raportointivelvollisten yritysten arvoketjuunsa kohdistamia tietopyyntöjä: Raportointivelvolliset yritykset eivät saisi pyytää arvoketjussaan olevilta enintään 1000 työntekijän yrityksiltä tietoja, jotka ylittävät edellä mainitun vapaaehtoisen standardin tason. Myös raportoinnin sisältöä kevennettäisiin EU:n kestävyysraportointistandardeja (ESRS) yksinkertaistamalla.[5]

Miten eteenpäin?

Siinä missä stop-the-clock -ehdotus hyväksyttiin nopeasti, sisältömuutosehdotuksesta odotetaan vaikeampia neuvotteluita, jotka voivat kestää useita kuukausia ja tuoda lisää muutoksia nyt ehdotettuun sisältöön. Tämänhetkisen aikatauluarvion mukaan varmuutta sisältömuutoksista tuskin saadaan ennen vuoden 2026 alkua. Yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla prosessin etenemisestä ja valmistautua muutoksiin suunnitelmallisesti. Ensimmäinen askel on selvittää, mihin yritys sijoittuu jo sovittujen aikataulumuutosten ja ehdotettujen uusien soveltamisalan raja-arvojen mukaisessa kehyksessä, pitäen samalla mielessä, että jälkimmäiset saattavat vielä muuttua. Lisäaika kannattaa hyödyntää tehokkaasti tiekartan kalibrointiin ja kirkastamiseen.

Vaikka pakollinen kestävyysraportointi ehdotuksen mukaan poistuisi suurelta joukolta yrityksiltä, on syytä muistaa, että niin sijoittajat kuin muutkin sidosryhmät edellyttävät luotettavaa, vertailukelpoista ja johdonmukaista tietoa yritysten kestävyysriskeistä ja vaikutuksista, eivätkä nämä tiedon tarpeet – ja siten tarve yritysten kestävyysraportoinnille muodossa tai toisessa – ole jatkossakaan katomassa. Kirkkaana mielessä on syytä pitää myös kestävyysraportoinnin liiketoiminnallinen relevanssi: kaksoisolennaisuuteen perustuvan kestävyysraportoinnin ydinideana on tuottaa yrityksille kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä toimintansa keskeisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotta tämä tieto voidaan valjastaa johtamisen ja strategisen päätöksenteon tueksi kohti kestävää arvonluontia ja resilienssiä.

Blogin kirjoittaja: Riikka Kuha, Counsel, Corporate Sustainability and ESG, Hannes Snellman

[1] Muutosten kohteena ensimmäisessä Omnibus-paketissa ovat kestävyysraportoinnin lisäksi yritysvastuudirektiivi (CSDDD), taksonomia sekä hiilirajamekanismi (CBAM). Tässä kirjoituksessa rajoitutaan Omnibus I -paketin kestävyysraportointia koskeviin tiettyihin keskeisimpiin muutosehdotuksiin.

[2] Kestävyysraportoinnin lisäksi kyseiset direktiiviehdotukset sisältävät CSDDD:tä koskevat muutokset, jotka niin ikään ovat merkittäviä.

[3] Tänä vuonna ensimmäistä kertaa raportoineisiin 1. aallon pörssilistattuihin suuriin yrityksiin stop-the-clock ei vaikuta, vaan raportointi jatkuu entiseen malliin, mutta myöhemmän sisältömuutosehdotuksen mukaan osa niistäkin putoisi pakollisen raportoinnin ulkopuolelle.

[4] Komission on määrä hyväksyä yksinkertaistettu vapaaehtoinen standardi delegoituna säädöksenä EFRAGin kehittämien pk-yrityksiä koskevien vapaaehtoisten standardien (”VSME”) pohjalta.

[5] Komission on määrä hyväksyä ESRS-standardien yksinkertaistaminen erillisellä delegoidulla säädöksellä mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sisältömuutoksia koskevan direktiivin hyväksymisestä. Komissio on pyytänyt EFRAGilta neuvoa standardien yksinkertaistamiseksi 31.10.2025 mennessä.

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

IR Partners toimi Fodelian tukena kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa

IR Partnersin vastuullisuustiimi fasilitoi elintarvikekonserni Fodelian kaksoisolennaisuus-arviointiprosessin osana yhtiön valmistautumista Euroopan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen lakisääteiseen raportointiin. Vuonna 2024 toteutetun arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa Fodelian toiminnan ja koko arvoketjun kannalta keskeiset vastuullisuusteemat, jotka ovat olennaisia liiketoiminnan vaikutusten ja/tai taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Arviointiprosessi, johon osallistui Fodelian puolelta laaja moniammatillinen työryhmä, eteni vaiheittain. Kattavan taustaselvityksen, nykytilanneanalyysin ja verrokkivertailun sekä sidosryhmähaastattelujen ja omalle henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn pohjalta saatiin hyvä käsitys yhtiön potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ESRS-raportointistandardien vaatimuksiin ja sidosryhmien odotuksiin peilaten. Seuraavassa vaiheessa tunnistettuja vaikutuksia priorisoitiin asiantuntijatyöpajoissa sähköistä työkalua hyödyntäen. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin yhtiön olemassa olevaa riskienhallintamallia hyödyntäen.

Kaksoisolennaisuusarviointi antoi Fodelialle selkeän kuvan liiketoimintansa kannalta keskeisistä kestävyysteemoista. Arvioinnin tulosten pohjalta IR Partners teki ehdotuksen Fodelian vastuullisuusohjelman päivityksille sekä fasilitoi asiantuntijatyöpajat ohjelman viimeistelemiseksi.

Projektin lopuksi prosessi dokumentoitiin tarkasti johto- ja hallituskäsittelyä sekä tulevaa varmennusta varten. Lisäksi IR Partners auttoi Fodeliaa tunnistamaan olennaiset ESRS-standardien mukaiset raportoitavat datapisteet sekä kehityskohteet, joihin yhtiön tulee panostaa raportointiin valmistautuessaan.

IR Partnersin johdolla hankalalta tuntuva prosessi eteni johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Tiimi oli kiitettävästi perehtynyt yhtiön liiketoimintaan, mikä osaltaan auttoi meitä löytämään yhtiön kannalta olennaiset raportoitavat asiat. CSRD-säännöstö tuntuu aluksi erittäin monimutkaiselta ja ajan löytyminen asian itsenäiseen opiskeluun muun kiireen keskellä on vaikeaa. Prosessin myötä koko vastuullisuustiimin osaaminen kasvoi ja olemme pystyneet ottamaan haltuun tämän moniulotteisen ja monimutkaisen kokonaisuuden”, sanoo Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen.

Fodelia kasvattaa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä kukoistavia menestystarinoita. Konsernille on ensiarvoisen tärkeää pitää suomalainen ruoantuotanto voimissaan. Fodelia omistaa elintarvikealan tiennäyttäjiä, jotka panostavat innovatiivisiin tuotteisiin, lisäarvoa tuottaviin asiakaskonsepteihin ja edistyksellisiin valmistusprosesseihin. Konsernin yhtiöt tarjoavat kuluttajille puhdasta, paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, jonka alkuperä varmasti tunnetaan.

Tervetuloa AfterWork-tilaisuuteemme: Vastuullisuus, kestävyys ja ESG – mikä on olennaista juuri nyt yhtiön hallituksen ja johdon näkökulmasta? 

Vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana ja yritykset ovat syystäkin hämillään kaiken kohinan keskellä. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen EU on luvannut keventää byrokratiaa ja komissio julkaisikin 26.2. kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskevat Omnibus-ehdotuksensa. Toteutuessaan ehdotukset merkitsevät huomattavia kavennuksia voimassa olevaan sääntelyyn, mutta mitä nämä muutokset tarkoittaisivat yrityksille käytännössä ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Samaan aikaan edelläkävijäyhtiöt ovat jo pitkään nähneet kestävän toiminnan ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kilpailuetuna – regulaatiosta riippumatta. Parhaimmillaan myös kestävyysraportointi ja sitä tukevat prosessit lisäävät sidosryhmien luottamusta ja sijoittajien kiinnostusta, ohjaavat rahavirtoja kestävästi toimiviin yhtiöihin sekä tarjoavat yrityksille aiempaa kattavampaa tietoa strategisen päätöksenteon pohjaksi. Mitä tästä kaikesta tulisi nyt ajatella?

Liity seuraamme työpäivän päätteeksi pienen purtavan äärelle keskustelemaan näistä teemoista ja kuuntelemaan alan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sekä edelläkävijäyhtiöiden kokemuksia!

Aika: torstai 27.3.2025 klo 16:30–19:00 

Paikka: IR Partnersin toimisto Ruoholahdessa, Itämerentalo 2.krs, Tammasaarenlaituri 3, Helsinki

Paikkoja on rajoitetusti – varmista osallistumisesi ajoissa!

Ilmoittautumiset 13.3.2025 mennessä: janna.laitsaari@irpartners.fi

Ohjelma

Tilaisuuden avaus

Tiina Olkkonen, toimitusjohtaja, IR Partners 

Helene Auramo, perustaja, Nordic Listed Leaders 

Kestävyysraportointi – vaatimusten täyttämistä vai sidosryhmien tiedon tarpeisiin vastaamista?

Käytännön kokemuksia lakisääteisestä raportoinnista, kaksoisolennaisuusarvioinneista ja raporttien varmennuksesta.
• Hanne Mäkelä, liiketoimintajohtaja IR Partners, vastuullisuuspalvelut

Yrityscase-esimerkki

EU:n Omnibus-paketti kestävyyssääntelyn yksinkertaistamiseksi

Mitä on luvassa? Miten tämä vaikuttaa yritysten valmistautumiseen ja jo tehtyihin toimiin? Milloin mahdolliset muutokset voisivat tulla voimaan?

• Riikka Kuha, vastuullisuusasiantuntija, Hannes Snellman

Kestävyys yhtiön liiketoimintastrategian ytimessä: vuoropuhelu hallituksen ja toimivan johdon välillä, Case Auroora Yhtiöt

• Ville Voipio, hallituksen jäsen ja Antti Rauhala, toimitusjohtaja, Auroora Yhtiöt

Kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä kestävien liiketoimintamallien edistämisessä ja läpinäkyvyyden kasvattamisessa pääomamarkkinoilla, Nasdaq Green Equity

• Minna Korpi, johtaja, Global Listing Services, Nasdaq Helsinki

Q&A, kaikki

Verkostoitumista


Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa.

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaiden liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Vastuullisuuden asiantuntijana autamme asiakkaitamme toimimaan kestävästi sekä tunnistamaan ja viestimään vastuullisuuden ydinteemat selkeästi ja vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme viestintää liiketoimintalähtöisesti ja rakennamme kestävää omistaja-arvoa ammattitaidolla ja intohimoisesti – kuin itsellemme tekisimme.

Nordic Listed Leaders lyhyesti

Nordic Listed Leaders on yhteisö, joka tukee pörssiyhtiöiden johtajia ja hallitusjäseniä ammatillisessa kehityksessä ja verkostojen luomisessa. Yhteisö on avoin kaikille, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana toimineet johtotehtävissä tai hallituksen jäseninä Pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Yhteisö myös tarjoaa jäsenilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää uusia hallituksen jäseniä tai johtoryhmän jäseniä hyödyntämällä tekoälyä.

Hannes Snellman lyhyesti

Hannes Snellman on johtava suomalainen asianajotoimisto. Palvelemme asiakkaitamme laajasti eri oikeudenaloilla ja tarjoamme kokonaisvaltaisia strategisia ratkaisuja. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa ja inspiroivassa ympäristössä.

CSRD-raportointi haastaa organisaatioita – mistä lähteä liikkeelle? Lue asiantuntijoiden vinkit CSRD-prosessiin

Vastuullisuus on jo tänä päivänä monien yritysten kilpailuvaltti, mutta uudet raportointivelvoitteet tuovat mukanaan uusia haasteita. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo velvoitteita sadoille suomalaisyrityksille – mutta miten yrityspäättäjät ovat kokeneet sen käytännössä? Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Companyn teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityspäättäjät kokevat CSRD-raportointiprosessin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.

Tuore tutkimus paljastaa, että monilla yrityksillä on haasteita raportointistandardien tulkinnassa ja erityisesti ympäristövastuun saralla niin päästöraportoinnin, biodiversiteettivaikutusten ja kiertotalouden osa-alueilla. Miten näihin haasteisiin voi tarttua? Kokosimme yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset ja asiantuntijoiden vinkit. 

Päästöraportointi ja päästövähennyssuunnitelmat koetaan suurimpana haasteena

Tutkimuksessa ympäristökysymyksiin liittyvistä aihepiireistä haastavimmaksi tunnistettiin päästöraportointi sekä päästövähennyssuunnitelman laadinta. Erityisesti yrityksillä, joiden arvoketjut ovat pitkät, on päästölaskennat vaikea toteuttaa.

Relais Groupin Tapio Nelimarkka nosti esiin scope 3-päästöjen laskennan vaikeuden: ”Scope 1 ja 2 päästöt ovat vielä hallittavissa, mutta scope 3 haastaa meitä erityisesti globaalien hankintaketjujen osalta – esimerkiksi datan kerääminen EU:n ulkopuolelta voi olla hyvin vaikeaa.”

Biodiversiteetti koetaan vaikeaksi – rohkea alku vie eteenpäin

29 % vastaajista nosti esiin biodiversiteettivaikutusten mallintamisen ja raportoinnin haasteellisena osa-alueena.

UseLess Companyn Mervi Teerikangas kommentoi: ”On ymmärrettävää, että biodiversiteetti koetaan haastavaksi aiheeksi, koska vakiintuneita standardoituja laskentamenetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Vinkkini kuitenkin on, että lähtekää rohkeasti liikkeelle suurista linjoista, vaikkei kaikkea dataa vielä olisikaan saatavilla. Tärkeintä on jatkuvasti sekä kehittää raportointia että pyrkiä tulosten pohjalta muuttamaan liiketoimintaa planeettamme rajojen sisään sopivaksi.”

Biodiversiteettiraportoinnissa alkuun pääseminen on usein vaikeinta. Käytännön ensiaskeleita voivat olla esimerkiksi toiminnan vaikutusten alustava kartoitus ja vaikutusten hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle

8 % vastaajista nosti kiertotalouden suurimmaksi haasteeksi CSRD-raportoinnissa. Kiertotaloudessa kuitenkin piilee merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lounean Jutta Valkeinen jakoi konkreettisen esimerkin. Kaksoisolennaisuusprosessin avulla Lounea tunnisti IT-laitteiden kierrätyksen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi: ”Aluksi panostukset kierrätettyihin IT-laitteisiin olivat melko pieniä. Sidosryhmien palautteen ja prosessin myötä kuitenkin kävi ilmi, että suuremmat panostukset ovat selkeä toive ja mahdollisuus liiketoiminnallemme. Yhtiön johto otti asian vakavasti ja tunnisti sen potentiaalin.”

Kiertotalouden kehittäminen voi siis syntyä pienistäkin askelista, kun organisaatio kuuntelee sidosryhmiään ja kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisesti.

Sosiaalinen vastuu hallinnassa – mutta arvoketju tuo haasteita

Sosiaaliset kysymykset, kuten työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat, eivät nousseet kyselyssä suuriksi haasteiksi. Suomessa yritykset ovat perinteisesti hoitaneet nämä asiat hyvin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin arvoketjun hallinta: 25 % vastaajista tunnisti haasteita erityisesti arvoketjun työntekijöiden olosuhteiden arvioinnissa ja hallinnassa.

Erityisesti globaalit toimitusketjut voivat asettaa haasteita, kun tietoa työolosuhteista tai ihmisoikeusvaikutuksista on vaikea saada. Tähän ratkaisuja voivat tarjota paremmat seurannan ja raportoinnin prosessit ja työkalut sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö kumppaniverkostojen kanssa.

Kiinnostuitko vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä? Me autamme rakentamaan selkeän ja vaikuttavan raportointikokonaisuuden.

Mervi Teerikangas, UseLess Company
Hanne Mäkelä, IR Partners

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ota yhteyttä Hanneen!
 

Kokemuksia ja vertaistukea CSRD-raportointiin liittyen – tutustu tutkimustuloksiin

Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Company teettivät marras-joulukuussa 2024 tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten suomalaiset yrityspäättäjät kokevat Euroopan kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaisen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja kestävyysraportointiprosessin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 päättäjää eri toimialoilta. Vastaajien joukossa oli talous-, vastuullisuus-, ja toimitusjohtajia, joiden vastuualueisiin kestävyysraportointi kuuluu. 

Tutkimus kattoi yrityksiä, joissa kaksoisolennaisuuden arviointi tai CSRD:n mukainen raportointiprosessi oli jo käynnistetty. Vastaajista noin puolet edusti yrityksiä, joita raportointivelvoite koskee vuodesta 2025 alkaen. 

Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina tutkimusyhtiö Iro Researchin toimesta.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.  

Keskeisiä tutkimustuloksia ja tärkeitä havaintoja: 

  • CSRD-direktiivin mukaiset velvoitteet koetaan haastaviksi: 37 % vastaajista ilmoitti kokonaisuuden olevan heille epäselvä ja ainakin osittain vaikeatulkintainen. 
  • Kaksoisolennaisuusprosessi vie aikaa ja on koko prosessin selkäranka. Siihen kannattaa varata vähintään 3–4 kuukautta. 
  • Arvoketjun päästöjen laskeminen ja biodiversiteettivaikutusten mallintaminen nousivat esiin haasteellisimpina ympäristöteemoina. 29 % vastaajista piti biodiversiteettiraportointia erityisen haasteellisena. 
  • Strategiset vaikutukset: Tutkimuksen mukaan jo 37 % yrityksistä on tehnyt liiketoimintamuutoksia CSRD-prosessin myötä. Toiminnan muuttaminen ympäristömyönteisemmäksi ja prosessien kehittäminen nousivat toimenpiteiden kärkeen. 

Webinaarin puhujien tärkeimmät vinkit CSRD-raportointiin ja kaksoisolennaisuusprosessiin: 

  • Tapio Nelimarkka Relais Groupista painotti huolellisen kaksoisolennaisuusarvioinnin merkitystä: ”Jos kaksoisolennaisuusprosessi tehdään hyvin, datan keruu ja tavoiteasetanta helpottuvat. Huolellinen ja hyvä olennaisuusarviointi on koko raportointivaatimuksen perusta.” 
  • Mervi Teerikangas UseLess Companysta rohkaisi yrityksiä aloittamaan päästöraportoinnin rohkeasti: ”Kannattaa keskittyä olennaiseen ja tarkentaa laskentaa opitun perusteella. Ei pidä piiloutua sen taakse, ettei kaikkia lukuja välttämättä vielä ole käytettävissä.” 
  • Jutta Valkeinen Louneasta muistutti, että CSRD vaatii koko organisaation osallistumista: ”Johdon agendalle vieminen vaatii toistamista ja sitoutumista.” 
  • Hanne Mäkelä IR Partnersilta summasi: ”Prosessi on tiimityötä ja ennen kaikkea strategista työtä. Kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisenä vuonna – kyseessä on maratoni, ei sprintti.” 
Katso webinaaritallenne tästä

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ilmoita kiinnostuksesi sähköpostitse hanne.makela@irpartners.fi 

Kutsu: IR Partnersin ja UseLess Companyn webinaari Kokemuksia CSRD-raportoinnista tiistaina 10.12. klo 10-11 

Lämpimästi tervetuloa IR Partnersin ja UseLess Companyn webinaariin Kokemuksia CSRD-raportoinnista. Tilaisuus järjestetään tiistaina 10.12.2024 kello 10.00-11.00.  

Tilaisuudessa esitellään tuoreet tutkimustulokset suomalaisten yritysten kestävyysraportointiin valmistautumisesta ja sen haasteista.  

Tapahtumassa kuulet alan asiantuntijoiden ajatuksia/näkemyksiä kaksoisolennaisuusprosessin ja raportointiprosessin haasteista sekä kipupisteistä, ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä sekä siitä, miten matkan varrella opittu voi muuttaa liiketoimintaa kestävämmäksi. 

Tilaisuudessa mukana keskustelemassa ovat Jutta Valkeinen Louneasta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista, Hanne Mäkelä IR Partnersista ja Mervi Teerikangas UseLess Companystä. Keskustelun pohjana toimii marraskuussa 2024 toteutettu kyselytutkimus, joka kokoaa yhteen yhtiöiden talous- ja vastuullisuusjohtajien näkemyksiä ja kokemuksia.  

Ilmoittaudu mukaan webinaariin >>

Ohjelma:  

10.00-10.10: Tervetuloa 

10.10-10.25: CSRD-kyselytutkimuksen tulokset 

10.25-10.40: CSRD-valmistautuminen käytännön kokemusten kautta – Caset Relais Group Oyj ja Lounea Oy 

10.40-11.00: Q&A 

11.00: Tilaisuus päättyy 

Nähdään webinaarissa!  

Ystävällisin terveisin, 
IR Partners & UseLess Company 

Sara Anttila vahvistamaan IR Partnersin sijoittaja- ja vastuullisuusviestintää

Sara Anttila on nimitetty viestintäkonsultiksi IR Partnersille. Sara tuo mukanaan yli kymmenen vuoden kokemuksen sisäisen, ulkoisen ja talousviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta pörssiyhtiöissä.

Sara siirtyy IR Partnersille Danske Bank Suomen viestintäpäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut yritysjohdon viestintäkumppanina ja neuvonantajana erityisesti muutostilanteissa ja strategisissa brändinrakennus- ja muutosprojekteissa.

”Olen innoissani liittyessäni osaksi IR Partnersin huipputiimiä. Elämme ajassa, jossa kestävyyskysymykset määrittävät yhä voimakkaammin pääomien ohjautumista ja yritysten strategioita. Onkin hienoa päästä IR Partnersilla auttamaan asiakkaitamme kehittämään vastuullisuusstrategioitaan ja viestimään niistä vaikuttavasti. Näin tuemme paitsi yhtiöiden liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista myös yhteiskunnan kestävää siirtymää”, Sara kertoo.

Saralla on vahva kokemus viestintästrategioiden kehittämisestä ja toteutuksesta. Aiemmissa tehtävissään hän on myös vastannut sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän suunnittelusta, toteutuksesta ja projektien johtamisesta. Journalistitaustansa ansiosta Sara osaa selkeyttää monimutkaisia viestejä ja rakentaa eri sidosryhmiä puhuttelevaa viestintää.

”Asiakkaidemme vastuullisuusprojektit, oli kyseessä vastuullisuusohjelman laatiminen tai uuden sääntelyn mukainen raportointi, vaativat sekä strategista näkemystä että käytännön toteutuskykyä. Saralta löytyy molempia, ja lisäksi taitoa johtaa projekteja tehokkaasti vaativissakin ympäristöissä. Sara tekee töitä yhteisten tavoitteiden eteen aina positiivisella ja yhteistyötä vaalivalla asenteella, ja olenkin iloinen saadessani hänet osaksi tiimiämme”, sanoo IR Partnersin vastuullisuuspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Hanne Mäkelä.

”Saran monipuolinen kokemus talous- ja sijoittajaviestinnästä sekä syvällinen ymmärrys vastuullisuuskysymyksistä vahvistavat tiimimme osaamista entisestään. IR Partnersilla tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme strategista näkemystä ja tukea, joka auttaa heitä viestimään vaikuttavasti ja rakentamaan luottamusta eri sidosryhmien keskuudessa. Saran osaamisella ja näkemyksellä pystymme vastaamaan yhä kattavammin asiakkaidemme tarpeisiin sekä vastuullisuuteen että vaativiin sijoittajaviestinnän toimeksiantoihin liittyen. Lämpimästi tervetuloa Sara”, kommentoi IR Partnersin toimitusjohtaja Tiina Olkkonen.

Vilma Kesänen tuo ympäristö- ja varmennusosaamista IR Partnersin vastuullisuustiimiin

KTM Vilma Kesänen on aloittanut IR Partnersilla vastuullisuusasiantuntijana. Hän on monipuolinen ulkoisen raportoinnin osaaja, joka on suorittanut myös kestävyysraportoinnin varmentajan valmennusohjelman.

IR Partnersille Vilma siirtyi EY:n Financial Accounting Advisory Services -tiimistä, jossa hän toimi Managerina vastuullaan kansainvälisten asiakkaiden neuvonanto liittyen mm. talous- ja kestävyysraportointiin.

Vilmalla on monipuolista kokemusta vastuullisuusprojekteista, keskittyen erityisesti EU-taksonomiaraportointiin ja kestävyysraporttien varmennusprojekteihin. Hänen toimialatietämyksensä kattaa teknologia- ja ohjelmistoalan, elintarvike- ja rakennusteollisuuden sekä kiinteistö- ja rahoituspalvelut.

Aikaisemmin työurallaan Vilma on toiminut tilintarkastuksen ja taloushallinnon neuvonantopalveluiden parissa. Hän on neuvonut asiakkaitaan IFRS-konversioissa, ulkoisessa raportoinnissa IPO:jen ja muiden transaktioiden yhteydessä sekä raportoinnin kehittämisessä niin talous- kuin vastuullisuusnäkökulmasta.

”Vilman varmennuspuolen kokemus ja syvällinen perehtyminen uuteen kestävyysraportointisääntelyyn erityisesti ympäristönäkökulmasta, on täydellinen lisä vastuullisuustiimimme osaamiseen. Hän tuo meille vahvaa asiantuntemusta CSRD-kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksista ja ESRS-raportointistandardien tulkinnasta, mikä on kullanarvoista asiakkaidemme valmistautuessa lakisääteiseen raportointiin”, sanoo IR Partnersin vastuullisuuspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Hanne Mäkelä.

”Lisäksi Vilma on myös tosi hyvä tyyppi, jonka kanssa on vaivatonta ja mukavaa tehdä töitä. Maltan tuskin odottaa, että pääsen esittelemään häntä nykyisille ja uusille asiakkaillemme”, Hanne jatkaa.

”IR Partnersilla on ammattitaitoinen ja kokenut tiimi, ja ennen kaikkea erittäin hyvä eteenpäin katsova meininki! Olen todella innoissani päästessäni rakentamaan asiakkaidemme vastuullisuutta osana IR Partnersin asiantuntevaa tiimiä ja viestimään asiakkaidemme vastuullisuussaavutuksista”, Vilma Kesänen kertoo. 

​

Oppeja kaksoisolennaisuudesta osana kestävyysraportointia

Euroopan kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on tuonut mukanaan uuden kaksoisolennaisuus-käsitteen, johon mekin olemme asiakkaidemme kanssa päässeet syventymään perin pohjin viimeisen vuoden aikana. Käytännössä kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että perinteisen vaikutustarkastelun lisäksi kestävyyskysymyksiä on tarkasteltava taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Aiemmin GRI-viitekehyksen mukaan raportoineet yhtiöt ovat tottuneet siihen, että vastuullisuudessa ja sen raportoinnissa tulee keskittyä olennaisiin aiheisiin. Aiemman määritelmän mukaan ne ovat olleet niitä kokonaisuuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa eniten – joko haitallisesti tai positiivisesti. Yhtiön omien näkemysten lisäksi on huomioitu sidosryhmien näkemykset olennaisten aiheiden priorisoinnissa. Eli siltä osin prosessi on vastuullisuusraportoinnin konkareille tuttu. Uutta on se, että yhtiön oman toiminnan lisäksi tarkastelussa tulee huomioida koko yrityksen arvoketju.

Lisämausteen vaikutustarkasteluun tuovat direktiivissä määritellyt vaikutusten arvioinnin ulottuvuudet: ensin tulee pohtia, onko vaikutus todellinen tai mikä on sen toteutumisen todennäköisyys. Vaikutusten vakavuutta tulee arvioida mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen kautta. Jo aiemmin näitä samoja asioita on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt prosessi on määrämuotoistettu vertailtavuuden helpottamiseksi. 

Myös kaksoisolennaisuuden toista puolta eli vastuullisuusriskien arviointia on monissa yhtiöissä tehty jo aiemmin osana yritysriskien hallintaa ja arviointia. Nyt tähän tarkasteluun tulee kuitenkin mukaan uusia elementtejä, kun tarkastelun aikajänne pitenee ja riskien lisäksi tulisi arvioida myös kestävyyskysymyksistä nousevia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lopuksi nämä kaikki tarkastelun eri ulottuvuudet olisi kyettävä tuomaan yhteen, jotta yhtiö pystyy keskittymään juurikin niihin kaikkein olennaisimpiin aiheisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta muutama käytännön vinkki auttaa eteenpäin:

  • kannattaa käyttää alkuun riittävästi aikaa oman arvoketjun ja vastuullisuuskontekstin hahmottamiseen aina alkutuotannosta tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Näin kestävyysvaikutukset ja niiden laajuus alkavat hahmottua paremmin.
  • ESRS-raportointistandardit sekä niiden ala-aiheet ja ala-ala-aiheet tarjoavat kattavan pohjan olennaisuuden tarkastelulle ja ohjaavat keskustelun riittävän syvälliselle tasolle. Lista voi alkuun tuntua puuduttavalta, mutta kannattaa käyttää sen läpikäyntiin riittävästi aikaa ja ajatusta, jotta näkökulmat tulee käytyä läpi mahdollisimman monipuolisesti.
  • sähköiset työkalut voivat auttaa prosessin vaiheiden läpikäynnissä ja dokumentoinnissa, mutta pohdintaa ja lopullista arviointia ne eivät yhtiön puolesta tee. Näin ollen on tärkeää, että prosessissa on mukana laajaa osaamista ja ymmärrystä eri puolilta organisaatiota.

Lohduttavaa tässä kokonaisuudessa on mielestäni se, ettei kaikkea tarvitse saada valmiiksi kerralla. (Kaksois)olennaisuutta tullaan tarkastelemaan jatkossa säännöllisesti ja yhtiöiden ymmärrys kestävyyskysymyksistä kasvaa sen myötä.  Samalla yhtiöiden vastuullisuusohjelmat kehittyvät, yhtiöt kirittävät toisiaan ja myös regulaatio tulee kirittämään tätä kehitystä.

Jos kaipaat sparraajaa kaksoisolennaisuuden pohtimiseen tai kumppania kestävyysraportointiin, ole ihmeessä yhteydessä!

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi
Liiketoimintajohtaja, vastuullisuusviestintäpalvelut

PS. Nyt on hyvä aika aloittaa kaksoisolennaisuuden analysointi, jos yrityksenne täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR. Tämän kokoluokan yrityksille (riippumatta siitä ovatko ne listattuja vai ei), kestävyysraportointivelvoite tulee voimaan vuoden 2025 tiedoista eli ensimmäinen lakisääteinen kestävyysraportti tulee julkaista keväällä 2026. 

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne toimii IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.
Siirry takaisin sivun alkuun