EU:n yksinkertaistamistalkoissa esitetään mittavia muutoksia kestävyysraportointiin
EU:n kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskeva ns. Omnibus I -paketti on kiistatta vuoden 2025 kuumimpia puheenaiheita yritysvastuun sääntelykentässä. Vielä lainsäädäntöprosessissa olevilla sääntelymuutoksilla pyritään keventämään eurooppalaisia yrityksiä kuormittavia raportointivelvoitteita ja hallinnollista taakkaa säätämällä merkittäviä kavennuksia useaan tuoreeseen kestävyyssäädökseen, mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen kestävyysraportointiin[1]. Ehdotus julkaistiin vaiheessa, jossa monet yritykset ovat jo sijoittaneet mittavasti aikaa ja resursseja kestävyysraportointiin valmistautumiseen voimassa olevan lain mukaisesti, ja ehdotus onkin tuonut yrityksille paljon epävarmuutta sääntelyn soveltamisen aikataulusta ja niihin kohdistuvien velvoitteiden muuttuvasta sisällöstä.
Kaksivaiheinen ehdotus
Kestävyysraportointia koskevat muutosehdotukset on Omnibus I -paketissa jaettu kahdeksi erillisissä aikatauluissa eteneviksi direktiiviehdotuksiksi, joista ensimmäinen, ns. stop-the-clock -ehdotus, koskee soveltamisaikataulun lykkäämistä, ja jälkimmäinen varsinaisia sisältömuutoksia raportoinnin soveltamisalaan ja velvoitteisiin.[2] EU:n lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti sekä neuvosto ja Euroopan parlamentti omaksuvat ehdotuksiin omat kantansa ja neuvottelevat tämän jälkeen kunkin direktiivien lopullisesta sisällöstä. Kun direktiiveistä on päästy sopimukseen ja ne on saatu voimaan, EU:n jäsenvaltioiden on vielä saatettava ne osaksi kansallisia lakejaan.
Ensin aikataulun lykkäys
Stop-the-clock -ehdotuksella lykätään kestävyysraportointivelvollisten 2. ja 3. aallon yritysten raportoinnin alkamista kahdella vuodella. Tällöin 2. aallon pörssilistaamattomat suuret yritykset raportoivat ensimmäistä kertaa vuonna 2028 ja 3. aallon pörssilistatut pk-yritykset vuonna 2029.[3] Stop-the-clock -direktiiviehdotus käsiteltiin ja hyväksyttiin EU:n lainsäätäjien toimesta nopeutetusti ja direktiivi tuli voimaan 17.4.2025. Jäsenvaltioiden on saatettava stop-the-clock osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.12.2025 mennessä.
Seuraavaksi sisältömuutokset
Kestävyysraportoinnin varsinaista sisältöä koskevista muutosehdotuksista merkittävin on CSRD:n soveltamisalan mittava alasajo, jolla raportointivelvollisten yritysten määrä vähenisi noin 80 % nykyisestä. Ehdotuksen mukaan raportointivelvollisia olisivat jatkossa vain suuret yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on joko yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yritykset voisivat halutessaan raportoida uuden yksinkertaistetun vapaaehtoisen standardin perusteella.[4] Muita keskeisiä muutoksia olisivat muun muassa ns. valumaefektin ehkäiseminen rajoittamalla raportointivelvollisten yritysten arvoketjuunsa kohdistamia tietopyyntöjä: Raportointivelvolliset yritykset eivät saisi pyytää arvoketjussaan olevilta enintään 1000 työntekijän yrityksiltä tietoja, jotka ylittävät edellä mainitun vapaaehtoisen standardin tason. Myös raportoinnin sisältöä kevennettäisiin EU:n kestävyysraportointistandardeja (ESRS) yksinkertaistamalla.[5]
Miten eteenpäin?
Siinä missä stop-the-clock -ehdotus hyväksyttiin nopeasti, sisältömuutosehdotuksesta odotetaan vaikeampia neuvotteluita, jotka voivat kestää useita kuukausia ja tuoda lisää muutoksia nyt ehdotettuun sisältöön. Tämänhetkisen aikatauluarvion mukaan varmuutta sisältömuutoksista tuskin saadaan ennen vuoden 2026 alkua. Yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla prosessin etenemisestä ja valmistautua muutoksiin suunnitelmallisesti. Ensimmäinen askel on selvittää, mihin yritys sijoittuu jo sovittujen aikataulumuutosten ja ehdotettujen uusien soveltamisalan raja-arvojen mukaisessa kehyksessä, pitäen samalla mielessä, että jälkimmäiset saattavat vielä muuttua. Lisäaika kannattaa hyödyntää tehokkaasti tiekartan kalibrointiin ja kirkastamiseen.
Vaikka pakollinen kestävyysraportointi ehdotuksen mukaan poistuisi suurelta joukolta yrityksiltä, on syytä muistaa, että niin sijoittajat kuin muutkin sidosryhmät edellyttävät luotettavaa, vertailukelpoista ja johdonmukaista tietoa yritysten kestävyysriskeistä ja vaikutuksista, eivätkä nämä tiedon tarpeet – ja siten tarve yritysten kestävyysraportoinnille muodossa tai toisessa – ole jatkossakaan katomassa. Kirkkaana mielessä on syytä pitää myös kestävyysraportoinnin liiketoiminnallinen relevanssi: kaksoisolennaisuuteen perustuvan kestävyysraportoinnin ydinideana on tuottaa yrityksille kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä toimintansa keskeisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotta tämä tieto voidaan valjastaa johtamisen ja strategisen päätöksenteon tueksi kohti kestävää arvonluontia ja resilienssiä.
Blogin kirjoittaja: Riikka Kuha, Counsel, Corporate Sustainability and ESG, Hannes Snellman
[1] Muutosten kohteena ensimmäisessä Omnibus-paketissa ovat kestävyysraportoinnin lisäksi yritysvastuudirektiivi (CSDDD), taksonomia sekä hiilirajamekanismi (CBAM). Tässä kirjoituksessa rajoitutaan Omnibus I -paketin kestävyysraportointia koskeviin tiettyihin keskeisimpiin muutosehdotuksiin.
[2] Kestävyysraportoinnin lisäksi kyseiset direktiiviehdotukset sisältävät CSDDD:tä koskevat muutokset, jotka niin ikään ovat merkittäviä.
[3] Tänä vuonna ensimmäistä kertaa raportoineisiin 1. aallon pörssilistattuihin suuriin yrityksiin stop-the-clock ei vaikuta, vaan raportointi jatkuu entiseen malliin, mutta myöhemmän sisältömuutosehdotuksen mukaan osa niistäkin putoisi pakollisen raportoinnin ulkopuolelle.
[4] Komission on määrä hyväksyä yksinkertaistettu vapaaehtoinen standardi delegoituna säädöksenä EFRAGin kehittämien pk-yrityksiä koskevien vapaaehtoisten standardien (”VSME”) pohjalta.
[5] Komission on määrä hyväksyä ESRS-standardien yksinkertaistaminen erillisellä delegoidulla säädöksellä mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sisältömuutoksia koskevan direktiivin hyväksymisestä. Komissio on pyytänyt EFRAGilta neuvoa standardien yksinkertaistamiseksi 31.10.2025 mennessä.
IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille!
Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä.
Lukuiloa blogisarjamme parissa!