CSRD-raportointi tuli – miltä ensimmäiset raportit näyttävät?
Vuosi 2025 merkitsi suurta muutosta vastuullisuusraportoinnissa. Keväällä julkaistiin ensimmäiset kestävyysraportointidirektiivin (EU Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaiset raportit, ja niitä on odotettu mielenkiinnolla – sekä raportoinnin sisällön että käytännön toteutuksen näkökulmasta. IR Partners teki analyysin 25 suomalaisen yhtiön julkaisemista CSRD-raporteista, ja tässä blogissa pureudumme siihen, miltä raportointikenttä näyttää nyt tuoreeltaan.
Ensimmäisten joukossa: ketkä raportoivat nyt?
Analyysimme otos koostui eri toimialoja edustavista suurista suomalaisista yhtiöistä, jotka kuuluivat vuoden 2024 raportointivelvoitteen piiriin. Tämä velvoite koski pörssiyhtiöitä ja muita yleisen edun kannalta merkittäviä toimijoita, joiden palveluksessa on yli 500 työntekijää. Monet näistä yhtiöistä ovat raportoineet jo aiemmin NFRD-direktiivin (Non-financial reporting directive) ja EU-taksonomian mukaisesti, joten CSRD-raportointi ei tullut niille täysin uutena sääntelynä, mutta sen vaatimukset ovat huomattavasti kattavammat.
Yhtenäisyyttä rakenteessa, vaihtelevuutta visuaalisuudessa
Vertailukelpoisuuden näkökulmasta oli kiinnostavaa huomata, että yllättävän moni raportti noudatti rakenteeltaan hyvin samanlaista kaavaa. Tämä viittaa siihen, että ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) ohjeistus on onnistunut ohjaamaan raportointia johdonmukaisesti. Raporttien rakenneosat, kuten hallinnointi, strategiset kytkökset ja olennaisuusarvioinnit, olivat tunnistettavissa helposti eri yhtiöiden raporteista.
Visuaalisuudessa sen sijaan oli hajontaa: osa yhtiöistä oli pitäytynyt aiemmassa, vapaaehtoisesta GRI-raportoinnista tutussa visuaalisemmassa lähestymistavassa, kun taas osa oli valinnut asiakeskeisen, tekstipainotteisen tyylin. Tämä antaa toivottua liikkumavaraa raportointityyliin – sisältö on tärkein, mutta esitystapa voi vaihdella yhtiön viestintätyylin mukaan. Visuaalisuus ja taulukoiden käyttö parantavat usein myös raporttien luettavuutta.
Pitkät raportit, painava sisältö
Yksi huomionarvoinen seikka oli raporttien pituus. Keskimääräinen kestävyysraportti oli noin 90-sivuinen – pisimmillään jopa yli 250 sivua. Näin massiivinen lisäys tarkoittaa käytännössä sitä, että kestävyysraportti on nyt keskeinen osa hallituksen toimintakertomusta. Otoksen yhtiöillä noin 75 % toimintakertomuksen sisällöstä muodostui kestävyysraportoinnista.
On mielenkiintoista nähdä, miten raporttien sisältö tulee kehittymään tulevina vuosina. Kaikkien kannalta järkevää olisi, jos raportointi ohjautuisi entistäkin enemmän kaikkein olennaisimpiin kestävyyskysymyksiin sekä vertailukelpoiseen dataan.
Kaipaatko apua raportointiin? Autamme mielellämme!
IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille!
Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä.
Lukuiloa blogisarjamme parissa!
