Keskitytään olennaiseen ja tehdään vastuullisuutta liiketoimintalähtöisesti 

Suomen hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä muutosehdotukseksi lakeihin, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive). Näiden muutosten myötä yhä useammat yritykset velvoitetaan raportoimaan kestävyyskehityksestään osana virallista tilinpäätöstään.  

Laajaan dokumentaatioon nojaava raportointiohjeistus saattaa tuntua hankalalta tai jopa hiukan toissijaiselta liiketoimintahaasteiden edessä. Nyt viimeistään on kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei kyse ole vain raportointiharjoituksesta.  

Lakisääteisen raportoinnin tarkoituksena on tehdä yritysten kestävyysponnistelut näkyviksi ja vertailukelpoisiksi. Kyse on aidoista liiketoimintariskeistä ja -mahdollisuuksista, jotka vaikuttavat jo nyt monissa tapauksissa vähintään rahoituksen ja henkilöstön saatavuuteen.  

Suuremmat yritykset ovat tarttuneet kestävyysasioihin jo aiemmin. Edelläkävijät käynnistivät vastuullisuusohjelmiaan ja raportointia vapaaehtoisuuden pohjalta jo vuosia sitten, ja kirjanpitolakiin raportointivelvoite tuli suurille listayhtiöille ja yleisen edun kannalta merkittäville (PIE) yhtiöille jo vuonna 2018. Samoihin aikoihin ESG-teemat, ilmastonmuutos edellä, nousivat yhä vahvemmin institutionaalisten sijoittajien agendalle ja sitä kautta myös paine erityisesti julkisesti listattuja yhtiöitä kohtaan alkoi nousta.  

Edelläkävijöiden keskuudessa ilmastonmuutos alkaa jo olla ”hoidettu” ja tänä päivänä fokusoidaan luonnon monimuotoisuuteen sekä muihin nouseviin teemoihin. Vastuullisuusosaajista käydään kovaa kilpailua ja johtoryhmissä puhutaan vastuullisuusmittareista sujuvasti muiden liiketoimintamittarien rinnalla. Kestävyysteemat on nostettu strategian keskiöön ja riskien sijasta keskitytään vastuullisuuden ympärille luotaviin liiketoimintamahdollisuuksiin. 

Samaan aikaan monet pienemmät yritykset ovat perusasioiden äärellä. Vastuullisuuskokonaisuus pitäisi ottaa haltuun, mutta mistä aloittaa? Mitä laki meiltä edellyttää ja milloin?  

Ymmärrän hyvin, että asia hämmentää. Koska olen itse ollut mukana parissa yhtiössä käynnistelemässä vastuullisuuskokonaisuutta, kehotan tarkastelemaan asiaa liiketoimintalähtöisesti.  

Hyvä lähtökohta on löytää vastauksia tärkeimpiin peruskysymyksiin: Kuinka kestävän kehityksen teemat vaikuttavat liiketoimintaamme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Miten meidän toimintamme vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön? Miten pystymme vähentämään haitallisia vaikutuksia ja tarttumaan kestävän kehityksen mahdollisuuksiin? Näkevätkö tärkeimmät sidosryhmämme asiat samalla tavalla? Mitkä ovat juuri meidän toimintamme kannalta olennaiset vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet? Miten pystymme niitä hallitsemaan? 

Näiden peruskysymysten kautta saamme luotua raamit omalle vastuullisuusohjelmallemme ja/tai kestävän kehityksen strategialle. Lisäksi tarvitaan johtamiskäytänteet ja mittarit, joilla voimme seurata teemojen kehittymistä. Sitten ollaan jo aika pitkällä – ja se lakisääteinenkin raportti syntyy huomattavasti helpommin. 

Jos aihe kiinnostaa tai mietityttää, niin jutellaan mielellään lisää.  

Hanne Mäkelä
Puh. 050 385 8670. 

PS. Jos kaksi seuraavasta kolmesta ehdosta täyttyy, tulee teidän raportoida vuoden 2025 kestävyyskehityksestänne CSRD:n mukaisesti: 250 hlöä, tase 20 M€, liikevaihto 40 M€. Listatut pk-yritykset tulevat lakisääteisen raportoinnin piiriin vuotta myöhemmin.