Tarvitaanko kestävyysraportoinnissa otsalamppua?
Valmistautuminen velvoittavaan kestävyysraportointiin on ensi vaiheessa kestävyysdirektiivin (CSRD) piiriin astuvilla yrityksillä ollut jo hyvän tovin käynnissä. Pikkuhiljaa myös pienemmät yhtiöt käynnistelevät koneistojaan. Raportoinnin määrämuotoisuuden kautta yritysten vertailtavuus paranee ja avoimuus kasvaa. CSRD:n toivotaan kirittävän kestävän liiketoiminnan ja toimintatapojen kehittämistä, mutta vähintäänkin se pakottaa kertomaan kestävyystavoitteista ja nykytilasta yhteisen vertailtavan kehyksen kautta.
Olennaisuuden merkitys on kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ytimessä. Yritykset ohjataan kertomaan juuri niistä kestävyysasioista, joiden merkittävyys kunkin liiketoiminnassa on kaikkein oleellisin ja keskittyvän niihin aiheisiin, jotka ovat sidosryhmien näkökulmasta vaikutuksiltaan merkittäviä ja yrityksen liiketoiminnalle keskeisiä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Toisin sanoen tiedolla pitää olla käyttöä ja sen avulla sidosryhmien pitää pystyä arvioimaan yrityksen tulevaisuutta ja tehdä tiedon pohjalta päätöksiäkin. Sijoittaja, asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työntekijät kaipaavat erilaista tietoa päätöksentekonsa tueksi.
Olennaisuuden arviointi ja kestävyystekijöiden rooli liiketoiminnassa ei ole kertaharjoitus, vaan jatkuvaa liiketoiminnan kehittämistä.
- Mikä on kestävyyden ja vastuullisuuden merkitys yrityksen liiketoimintamallissa, strategiassa ja johtamisessa?
- Mitä kestävyysvaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja miten niihin vastataan liiketoiminnan kehittämisen kautta?
- Mitkä kestävyysaiheet ovat vaikutuksiltaan olennaisia sidosryhmien kannalta?
- Miten olennaiset kestävyystekijät vaikuttavat taloudelliseen suoriutumiseen?
- Miten tästä kaikesta kerrotaan eri sidosryhmille?
Raportointiaakkoset hämärtävät helposti punaisen langan ja sumuun on helppo eksyä. Kannattaakin ottaa otsalamppu avuksi ja katsoa miten kestävyysasiat voi integroida olemassa oleviin prosesseihin yrityksessänne. Datapisteviidakossa suunnistaessa kannattaa pitää mielessä iso kuva ja se olennainen seikka, mitä raportoinnin ja viestinnän kautta yritys liiketoiminnastaan sidosryhmille kertoo. Kirkkaan kestävyysvision avulla taklaa riskit ja löytää uusia mahdollisuuksia.
Mietityttääkö raportointi tai kaipaatteko siinä tukea?
Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä askarruttavia asioita!
Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi
Kestävyysraportointidirektiivin käyttöönotto tapahtuu portaittain. Ensimmäisinä direktiivin mukaisesti vastuullisuudestaan kertovat vuoden 2024 tiedoista vuonna 2025 suuyritykset ja yleisen edun kannalta merkittävät PIE-yhteisöt, seuraavana vuonna 2025 muut isot kirjanpitovelvolliset yritykset ja siitä portaittain säätely ulottuu pienemmille yrityksille. EU-tasolla direktiivi koskettaa kymmeniä tuhansia yrityksiä ja Suomessa satoja ja välillisten vaikutusten kautta tuhansia.
