Miksi päästit sen – ja muuta olennaista kestävyysraportoinnista

Muistan vieläkin elävästi sen päivän Lassilassa reilu kymmenen vuotta sitten, kun kollegani päästi suustaan kirjainyhdistelmän “GRI”. Siitä hetkestä alkoi yhteinen taipaleemme tuon kirjainyhdistelmän kanssa. Loputon määrä exceleitä, tulkintaa, benchmarkien kaivelua ja iltaan venyneitä kokouksia. Suostuttelua, vakuuttelua, turhautumista ja melkein luovuttamista. 

Tällöin ”miksi päästit sen (kirjainyhdistelmän suustasi)?” -kysymys legendaarisen Kummeli-sketsin hengessä auttoi meitä turhautumisvaiheen yli. Ja seuraavana keväänä saimme katsella ylpeinä ensimmäistä standardeihin pohjautuvaa vastuullisuusraporttiamme.  

Tuo aika on palannut mieleeni viime aikoina, kun ajattelen kaikkia niitä yrityksiä, jotka ovat saaneet tutustua kirjainyhdistelmiin “CSRD” ja “ESRS”. Uskon, että ne ovat herättäneet kunnioitusta ja innostusta, mutta ehkä hiukan turhautumista ja pelkoakin. Satoja sivuja paperinmakuista tekstiä, tuntematonta terminologiaa ja kohinaa kaikissa kanavissa.  

Lakisääteiseen kestävyysraportointiin siirtyminen on iso askel. Standardien tulkinta on hankalaa. Meille GRI:n vanhoille tutuille se on hiukan helpompaa kuin muille. Yhdessä GRI:n kanssa olemme kasvaneet ymmärtämään olennaisuutta ja sitä, miten voimme juuri meidän liiketoimintamme kautta vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka elää myös tuleville sukupolville.  

Tulevina vuosina vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyviä kirjainyhdistelmiä tuli lisää, mutta GRI oli ja pysyi. Jossain vaiheessa itseluottamuksemme raportoijina kasvoi niin, että uskaltauduimme lähtemään varmentamaan vastuullisuusdataamme. Nyt niitä exceleitä käytiin läpi yhdessä varmentajien kanssa, tulkittiin ja kaiveltiin lisätietoja. Varmennus antoi vastuullisuustyöllemme taas lisää pontta ja luotettavuutta. 

Lopulta vastuullisuusteemat jalkautuivat osaksi yrityksemme tarinaa ja standardien mukaan rakennettu ja varmennettu vastuullisuus auttoi meitä sanoittamaan merkityksemme kestävämmän maailman rakentamisessa. Viherpesua pelkäämättä. 

Tänä päivänä suhteeni GRI:hin on mutkaton ja sen avulla uskon näistä uusista kirjainyhdistelmistäkin syntyvän hyviä, standardeihin perustuvia ja varmennettuja vastuullisuusraportteja. CSRD tuo olennaisuuteen mukaan yrityksen omien vaikutusten tarkastelun lisäksi myös toisen näkökulman: kuinka kestävyysteemat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Koska meillä ei ole vaihtoehtoja. Raha ohjautuu yrityksiin, jotka huomioivat kestävyyden vaikutukset omaan toimintaansa. Lainsäätäjä on viisas.  

Jos olet itse turhautumisvaiheessa tai CSRD herättää muita tunteita, joiden käsittelyyn kaipaat apuja tai olkapäätä, niin täällä ollaan.  

Hanne Mäkelä 
050 385 8670 
hanne.makela@irpartners.fi

PS. Vuosien varrella ”miksi päästit sen?” kysymys on ollut mielessäni monta kertaa. Sen merkitys on vain muuttunut. Päästöt ja ilmastonmuutos ovat kestävyystyön ytimessä. 

GRI=Global Reporting Initiative, tänä päivänä yleisimmin käytössä oleva standardeihin perustuva kestävyysraportointiviitekehys. 

CSRD= Corporate Sustainability Reporting Directive eli EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka tuo uusia raportointivelvoitteita sadoille suomalaisille yrityksille.  

ESRS= The European Sustainability Reporting Standards, joiden perusteella yritysten tulee raportoida määrämuotoista tietoa kestävyysvaikutuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Pohjautuu monilta osin GRI-standardeihin.