Oppeja kaksoisolennaisuudesta osana kestävyysraportointia

Euroopan kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on tuonut mukanaan uuden kaksoisolennaisuus-käsitteen, johon mekin olemme asiakkaidemme kanssa päässeet syventymään perin pohjin viimeisen vuoden aikana. Käytännössä kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että perinteisen vaikutustarkastelun lisäksi kestävyyskysymyksiä on tarkasteltava taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Aiemmin GRI-viitekehyksen mukaan raportoineet yhtiöt ovat tottuneet siihen, että vastuullisuudessa ja sen raportoinnissa tulee keskittyä olennaisiin aiheisiin. Aiemman määritelmän mukaan ne ovat olleet niitä kokonaisuuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa eniten – joko haitallisesti tai positiivisesti. Yhtiön omien näkemysten lisäksi on huomioitu sidosryhmien näkemykset olennaisten aiheiden priorisoinnissa. Eli siltä osin prosessi on vastuullisuusraportoinnin konkareille tuttu. Uutta on se, että yhtiön oman toiminnan lisäksi tarkastelussa tulee huomioida koko yrityksen arvoketju.

Lisämausteen vaikutustarkasteluun tuovat direktiivissä määritellyt vaikutusten arvioinnin ulottuvuudet: ensin tulee pohtia, onko vaikutus todellinen tai mikä on sen toteutumisen todennäköisyys. Vaikutusten vakavuutta tulee arvioida mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen kautta. Jo aiemmin näitä samoja asioita on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt prosessi on määrämuotoistettu vertailtavuuden helpottamiseksi. 

Myös kaksoisolennaisuuden toista puolta eli vastuullisuusriskien arviointia on monissa yhtiöissä tehty jo aiemmin osana yritysriskien hallintaa ja arviointia. Nyt tähän tarkasteluun tulee kuitenkin mukaan uusia elementtejä, kun tarkastelun aikajänne pitenee ja riskien lisäksi tulisi arvioida myös kestävyyskysymyksistä nousevia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lopuksi nämä kaikki tarkastelun eri ulottuvuudet olisi kyettävä tuomaan yhteen, jotta yhtiö pystyy keskittymään juurikin niihin kaikkein olennaisimpiin aiheisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta muutama käytännön vinkki auttaa eteenpäin:

• kannattaa käyttää alkuun riittävästi aikaa oman arvoketjun ja vastuullisuuskontekstin hahmottamiseen aina alkutuotannosta tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Näin kestävyysvaikutukset ja niiden laajuus alkavat hahmottua paremmin.
• ESRS-raportointistandardit sekä niiden ala-aiheet ja ala-ala-aiheet tarjoavat kattavan pohjan olennaisuuden tarkastelulle ja ohjaavat keskustelun riittävän syvälliselle tasolle. Lista voi alkuun tuntua puuduttavalta, mutta kannattaa käyttää sen läpikäyntiin riittävästi aikaa ja ajatusta, jotta näkökulmat tulee käytyä läpi mahdollisimman monipuolisesti.
• sähköiset työkalut voivat auttaa prosessin vaiheiden läpikäynnissä ja dokumentoinnissa, mutta pohdintaa ja lopullista arviointia ne eivät yhtiön puolesta tee. Näin ollen on tärkeää, että prosessissa on mukana laajaa osaamista ja ymmärrystä eri puolilta organisaatiota.

Lohduttavaa tässä kokonaisuudessa on mielestäni se, ettei kaikkea tarvitse saada valmiiksi kerralla. (Kaksois)olennaisuutta tullaan tarkastelemaan jatkossa säännöllisesti ja yhtiöiden ymmärrys kestävyyskysymyksistä kasvaa sen myötä.  Samalla yhtiöiden vastuullisuusohjelmat kehittyvät, yhtiöt kirittävät toisiaan ja myös regulaatio tulee kirittämään tätä kehitystä.

Jos kaipaat sparraajaa kaksoisolennaisuuden pohtimiseen tai kumppania kestävyysraportointiin, ole ihmeessä yhteydessä!

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi
Liiketoimintajohtaja, vastuullisuusviestintäpalvelut

PS. Nyt on hyvä aika aloittaa kaksoisolennaisuuden analysointi, jos yrityksenne täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR. Tämän kokoluokan yrityksille (riippumatta siitä ovatko ne listattuja vai ei), kestävyysraportointivelvoite tulee voimaan vuoden 2025 tiedoista eli ensimmäinen lakisääteinen kestävyysraportti tulee julkaista keväällä 2026.