IR Partners toimi Fodelian tukena kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa

IR Partnersin vastuullisuustiimi fasilitoi elintarvikekonserni Fodelian kaksoisolennaisuus-arviointiprosessin osana yhtiön valmistautumista Euroopan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen lakisääteiseen raportointiin. Vuonna 2024 toteutetun arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa Fodelian toiminnan ja koko arvoketjun kannalta keskeiset vastuullisuusteemat, jotka ovat olennaisia liiketoiminnan vaikutusten ja/tai taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Arviointiprosessi, johon osallistui Fodelian puolelta laaja moniammatillinen työryhmä, eteni vaiheittain. Kattavan taustaselvityksen, nykytilanneanalyysin ja verrokkivertailun sekä sidosryhmähaastattelujen ja omalle henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn pohjalta saatiin hyvä käsitys yhtiön potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ESRS-raportointistandardien vaatimuksiin ja sidosryhmien odotuksiin peilaten. Seuraavassa vaiheessa tunnistettuja vaikutuksia priorisoitiin asiantuntijatyöpajoissa sähköistä työkalua hyödyntäen. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin yhtiön olemassa olevaa riskienhallintamallia hyödyntäen.

Kaksoisolennaisuusarviointi antoi Fodelialle selkeän kuvan liiketoimintansa kannalta keskeisistä kestävyysteemoista. Arvioinnin tulosten pohjalta IR Partners teki ehdotuksen Fodelian vastuullisuusohjelman päivityksille sekä fasilitoi asiantuntijatyöpajat ohjelman viimeistelemiseksi.

Projektin lopuksi prosessi dokumentoitiin tarkasti johto- ja hallituskäsittelyä sekä tulevaa varmennusta varten. Lisäksi IR Partners auttoi Fodeliaa tunnistamaan olennaiset ESRS-standardien mukaiset raportoitavat datapisteet sekä kehityskohteet, joihin yhtiön tulee panostaa raportointiin valmistautuessaan.

”IR Partnersin johdolla hankalalta tuntuva prosessi eteni johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Tiimi oli kiitettävästi perehtynyt yhtiön liiketoimintaan, mikä osaltaan auttoi meitä löytämään yhtiön kannalta olennaiset raportoitavat asiat. CSRD-säännöstö tuntuu aluksi erittäin monimutkaiselta ja ajan löytyminen asian itsenäiseen opiskeluun muun kiireen keskellä on vaikeaa. Prosessin myötä koko vastuullisuustiimin osaaminen kasvoi ja olemme pystyneet ottamaan haltuun tämän moniulotteisen ja monimutkaisen kokonaisuuden”, sanoo Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen.

Fodelia kasvattaa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä kukoistavia menestystarinoita. Konsernille on ensiarvoisen tärkeää pitää suomalainen ruoantuotanto voimissaan. Fodelia omistaa elintarvikealan tiennäyttäjiä, jotka panostavat innovatiivisiin tuotteisiin, lisäarvoa tuottaviin asiakaskonsepteihin ja edistyksellisiin valmistusprosesseihin. Konsernin yhtiöt tarjoavat kuluttajille puhdasta, paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, jonka alkuperä varmasti tunnetaan.

IR Partners toimii Fortaco Groupin jatkuvan sijoittaja- ja talousviestinnän kumppanina

Fortaco Group on Euroopan johtava, strateginen kumppani raskaiden työkoneiden ja meriteollisuuden laitevalmistajille. Yhtiö toimii useissa Euroopan maissa ja palvelee asiakkaitaan globaalisti. Fortacon ja IR Partnersin yhteinen matka alkoi vuonna 2023, kun IR Partners toimi Fortacon viestinnällisenä neuvonantajana yhtiön joukkovelkakirjalainen listaamisessa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle joukkovelkakirjalainojen listalle.

Joukkovelkakirjalainan listaamisen jälkeen yhteistyö on jatkunut ja IR Partners on toiminut siitä saakka Fortacon jatkuvan sijoittaja- ja talousviestinnän kumppanina. Yhteistyön puitteissa IR Partners tukee yhtiötä erilaisissa jatkuvaan ja säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä ja vastuullisuusraportoinnissa sekä viestinnällisten valmiuksien kehittämisessä. Lisäksi osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteiden sisällöntuotanto ja sijoittajasivujen kehittäminen ovat keskeinen osa jatkuvaa yhteistyötämme.

”IR Partnersin asiantunteva näkemys on ollut suuri apu kehittäessämme IR-viestintäämme. IR Partnersin vahvuutena sijoittaja- ja talousviestinnässä ovat osaavat senior-tason konsultit ja heidän kykynsä reagoida nopeasti ja ketterästi yhtiömme tarpeisiin. On myös tärkeää, kun tietää, että voi aina tarvittaessa soittaa ammattitaitoiselle ”irppiläiselle” ja kysyä mistä tahansa mieltä askarruttavasta, tiedottamiseen liittyvästä asiasta. Vastauksen saa kuin apteekin hyllyltä”, kertoo Fortacon brändistä, viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tuula Kivelä.

Tervetuloa AfterWork-tilaisuuteemme: Vastuullisuus, kestävyys ja ESG – mikä on olennaista juuri nyt yhtiön hallituksen ja johdon näkökulmasta? 

Vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana ja yritykset ovat syystäkin hämillään kaiken kohinan keskellä. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen EU on luvannut keventää byrokratiaa ja komissio julkaisikin 26.2. kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskevat Omnibus-ehdotuksensa. Toteutuessaan ehdotukset merkitsevät huomattavia kavennuksia voimassa olevaan sääntelyyn, mutta mitä nämä muutokset tarkoittaisivat yrityksille käytännössä ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Samaan aikaan edelläkävijäyhtiöt ovat jo pitkään nähneet kestävän toiminnan ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kilpailuetuna – regulaatiosta riippumatta. Parhaimmillaan myös kestävyysraportointi ja sitä tukevat prosessit lisäävät sidosryhmien luottamusta ja sijoittajien kiinnostusta, ohjaavat rahavirtoja kestävästi toimiviin yhtiöihin sekä tarjoavat yrityksille aiempaa kattavampaa tietoa strategisen päätöksenteon pohjaksi. Mitä tästä kaikesta tulisi nyt ajatella?

Liity seuraamme työpäivän päätteeksi pienen purtavan äärelle keskustelemaan näistä teemoista ja kuuntelemaan alan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sekä edelläkävijäyhtiöiden kokemuksia!

Aika: torstai 27.3.2025 klo 16:30–19:00 

Paikka: IR Partnersin toimisto Ruoholahdessa, Itämerentalo 2.krs, Tammasaarenlaituri 3, Helsinki

Paikkoja on rajoitetusti – varmista osallistumisesi ajoissa!

Ilmoittautumiset 13.3.2025 mennessä: janna.laitsaari@irpartners.fi

Ohjelma

Tilaisuuden avaus

Tiina Olkkonen, toimitusjohtaja, IR Partners 

Helene Auramo, perustaja, Nordic Listed Leaders 

Kestävyysraportointi – vaatimusten täyttämistä vai sidosryhmien tiedon tarpeisiin vastaamista?

Käytännön kokemuksia lakisääteisestä raportoinnista, kaksoisolennaisuusarvioinneista ja raporttien varmennuksesta.
• Hanne Mäkelä, liiketoimintajohtaja IR Partners, vastuullisuuspalvelut

Yrityscase-esimerkki

EU:n Omnibus-paketti kestävyyssääntelyn yksinkertaistamiseksi

Mitä on luvassa? Miten tämä vaikuttaa yritysten valmistautumiseen ja jo tehtyihin toimiin? Milloin mahdolliset muutokset voisivat tulla voimaan?

• Riikka Kuha, vastuullisuusasiantuntija, Hannes Snellman

Kestävyys yhtiön liiketoimintastrategian ytimessä: vuoropuhelu hallituksen ja toimivan johdon välillä, Case Auroora Yhtiöt

• Ville Voipio, hallituksen jäsen ja Antti Rauhala, toimitusjohtaja, Auroora Yhtiöt

Kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä kestävien liiketoimintamallien edistämisessä ja läpinäkyvyyden kasvattamisessa pääomamarkkinoilla, Nasdaq Green Equity

• Minna Korpi, johtaja, Global Listing Services, Nasdaq Helsinki

Q&A, kaikki

Verkostoitumista


Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa.

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaiden liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Vastuullisuuden asiantuntijana autamme asiakkaitamme toimimaan kestävästi sekä tunnistamaan ja viestimään vastuullisuuden ydinteemat selkeästi ja vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme viestintää liiketoimintalähtöisesti ja rakennamme kestävää omistaja-arvoa ammattitaidolla ja intohimoisesti – kuin itsellemme tekisimme.

Nordic Listed Leaders lyhyesti

Nordic Listed Leaders on yhteisö, joka tukee pörssiyhtiöiden johtajia ja hallitusjäseniä ammatillisessa kehityksessä ja verkostojen luomisessa. Yhteisö on avoin kaikille, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana toimineet johtotehtävissä tai hallituksen jäseninä Pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Yhteisö myös tarjoaa jäsenilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää uusia hallituksen jäseniä tai johtoryhmän jäseniä hyödyntämällä tekoälyä.

Hannes Snellman lyhyesti

Hannes Snellman on johtava suomalainen asianajotoimisto. Palvelemme asiakkaitamme laajasti eri oikeudenaloilla ja tarjoamme kokonaisvaltaisia strategisia ratkaisuja. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa ja inspiroivassa ympäristössä.

Strategian sanoitus – miksi sanat ratkaisevat

Yrityksen uusi strategia on valmis. Tavoitteet on terävöitetty, suuntaviivat piirretty ja kaaviot viilattu. Nyt pitäisi vain kertoa siitä organisaatiolle – mutta miten? Jos strategia jää PowerPoint-sivulle tai yritysjohdon sisäpiirisanastoksi, sen vaikuttavuus on todistettavasti heikko. Juuri tässä kohtaa strategian sanoitus astuu kuvaan.

Strategian sanoittaminen ei ole vain viestinnällinen yksityiskohta, vaan kriittinen osa strategian toteuttamista. Hyvin sanoitettu strategia ei jää abstraktiksi, vaan muuttuu ymmärrettäväksi, innostavaksi ja omaksi koetuksi koko organisaatiolle. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

1. Yhteinen kieli heti alusta lähtien

Strategian sanoittaminen ei ole yksittäisen viestintäammattilaisen tehtävä, vaan koko johtoryhmän yhteinen prosessi. Kun strategian ydin kiteytetään yhdessä johtotasolla, varmistetaan, että jokainen johtaja ymmärtää sen samalla tavalla ja osaa kertoa siitä eteenpäin yhtenäisellä äänellä. Jos johtoryhmä käyttää eri termejä ja painotuksia, strategia voi hämärtyä jo ennen kuin se ehtii henkilöstön tietoisuuteen.

💡 Oivallus: Työstäkää ja harjoitelkaa sanoitusta yhdessä. Kokeilkaa, miten kukin johtoryhmän jäsen kertoisi strategiasta lyhyesti – kuulostavatko kuvaukset samalta? Jos eivät, tarkentakaa viestiä.

2. Ei jargonia, vaan ymmärrettäviä sanoja

Strategia ei saa olla niin sanottua sisäpiirikoodia. Liian abstraktit termit tai ylisanoitetut iskulauseet eivät innosta ketään. Henkilöstön pitäisi ymmärtää, mitä strategia tarkoittaa heidän arjessaan: miten se vaikuttaa työhön, päätöksiin ja tekemiseen.

💡 Oivallus: Testatkaa strategian viestiä henkilöstöllä. Kysykää rohkeasti: ”Mitä tämä lause kertoo sinulle?” Jos vastaus ei vastaa tarkoitusta, sanoitusta pitää kirkastaa.

3. Innostus syntyy tarinasta, ei pelkästä faktasta

Pelkkä faktalista ei sytytä. Ihmiset ymmärtävät strategian parhaiten, kun se on tarina, joka herättää tunteita ja antaa merkityksen työlle. Miten strategia muuttaa yritystä ja maailmaa, miten se vaikuttaa asiakkaisiin? Millaisen roolin jokainen voi siinä ottaa?

💡 Oivallus: Käyttäkää konkreettisia esimerkkejä ja eläviä vertauksia strategian sanoittamisessa. Kertokaa tarinoita, joissa strategia näkyy, tuntuu ja tulee eläväksi.

4. Yhdenmukainen viesti kaikille sidosryhmille

Strategia ei ole pelkästään organisaation sisäinen asia – se koskettaa asiakkaita, kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Kun strategian ydinviestit on mietitty huolella, samat viestit kantavat kaikille kohderyhmille ja rakentavat uskottavuutta, luottamusta ja strategian mukaista brändiä ja mainetta.

💡 Oivallus: Pidä strategian pääviestit yksinkertaisina ja toistettavina. Jos yrityksen työntekijä ei pysty kertomaan strategiasta muutamalla lauseella, viesti kaipaa vielä kirkastamista.

Sanoitus on strategian toteuttamisen ensiaskel

Hyvin sanoitettu strategia ei ole vain lanseeraushetken iskulause, vaan elävä ja kestävä ohjenuora, joka auttaa koko organisaatiota kulkemaan samaan suuntaan. Kun sanoitus on ymmärrettävä, innostava ja yhtenäinen, strategia ei jää ilmaan, vaan muuttuu teoiksi.

Miten teidän yrityksenne strategian sanoitus on tehty? Onko sisältö ymmärrettävää, innostavaa ja yhdenmukaista? Nyt on hyvä hetki tarkistaa, ovatko asiat ja sanat kohdallaan – sillä ne voivat myös ratkaista strategian onnistumisen.

Katja Espo

liiketoimintajohtaja, strateginen viestintä

Tutustu Katjaan

CSRD-raportointi haastaa organisaatioita – mistä lähteä liikkeelle? Lue asiantuntijoiden vinkit CSRD-prosessiin

Vastuullisuus on jo tänä päivänä monien yritysten kilpailuvaltti, mutta uudet raportointivelvoitteet tuovat mukanaan uusia haasteita. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo velvoitteita sadoille suomalaisyrityksille – mutta miten yrityspäättäjät ovat kokeneet sen käytännössä? Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Companyn teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityspäättäjät kokevat CSRD-raportointiprosessin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.

Tuore tutkimus paljastaa, että monilla yrityksillä on haasteita raportointistandardien tulkinnassa ja erityisesti ympäristövastuun saralla niin päästöraportoinnin, biodiversiteettivaikutusten ja kiertotalouden osa-alueilla. Miten näihin haasteisiin voi tarttua? Kokosimme yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset ja asiantuntijoiden vinkit. 

Päästöraportointi ja päästövähennyssuunnitelmat koetaan suurimpana haasteena

Tutkimuksessa ympäristökysymyksiin liittyvistä aihepiireistä haastavimmaksi tunnistettiin päästöraportointi sekä päästövähennyssuunnitelman laadinta. Erityisesti yrityksillä, joiden arvoketjut ovat pitkät, on päästölaskennat vaikea toteuttaa.

Relais Groupin Tapio Nelimarkka nosti esiin scope 3-päästöjen laskennan vaikeuden: ”Scope 1 ja 2 päästöt ovat vielä hallittavissa, mutta scope 3 haastaa meitä erityisesti globaalien hankintaketjujen osalta – esimerkiksi datan kerääminen EU:n ulkopuolelta voi olla hyvin vaikeaa.”

Biodiversiteetti koetaan vaikeaksi – rohkea alku vie eteenpäin

29 % vastaajista nosti esiin biodiversiteettivaikutusten mallintamisen ja raportoinnin haasteellisena osa-alueena.

UseLess Companyn Mervi Teerikangas kommentoi: ”On ymmärrettävää, että biodiversiteetti koetaan haastavaksi aiheeksi, koska vakiintuneita standardoituja laskentamenetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Vinkkini kuitenkin on, että lähtekää rohkeasti liikkeelle suurista linjoista, vaikkei kaikkea dataa vielä olisikaan saatavilla. Tärkeintä on jatkuvasti sekä kehittää raportointia että pyrkiä tulosten pohjalta muuttamaan liiketoimintaa planeettamme rajojen sisään sopivaksi.”

Biodiversiteettiraportoinnissa alkuun pääseminen on usein vaikeinta. Käytännön ensiaskeleita voivat olla esimerkiksi toiminnan vaikutusten alustava kartoitus ja vaikutusten hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle

8 % vastaajista nosti kiertotalouden suurimmaksi haasteeksi CSRD-raportoinnissa. Kiertotaloudessa kuitenkin piilee merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lounean Jutta Valkeinen jakoi konkreettisen esimerkin. Kaksoisolennaisuusprosessin avulla Lounea tunnisti IT-laitteiden kierrätyksen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi: ”Aluksi panostukset kierrätettyihin IT-laitteisiin olivat melko pieniä. Sidosryhmien palautteen ja prosessin myötä kuitenkin kävi ilmi, että suuremmat panostukset ovat selkeä toive ja mahdollisuus liiketoiminnallemme. Yhtiön johto otti asian vakavasti ja tunnisti sen potentiaalin.”

Kiertotalouden kehittäminen voi siis syntyä pienistäkin askelista, kun organisaatio kuuntelee sidosryhmiään ja kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisesti.

Sosiaalinen vastuu hallinnassa – mutta arvoketju tuo haasteita

Sosiaaliset kysymykset, kuten työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat, eivät nousseet kyselyssä suuriksi haasteiksi. Suomessa yritykset ovat perinteisesti hoitaneet nämä asiat hyvin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin arvoketjun hallinta: 25 % vastaajista tunnisti haasteita erityisesti arvoketjun työntekijöiden olosuhteiden arvioinnissa ja hallinnassa.

Erityisesti globaalit toimitusketjut voivat asettaa haasteita, kun tietoa työolosuhteista tai ihmisoikeusvaikutuksista on vaikea saada. Tähän ratkaisuja voivat tarjota paremmat seurannan ja raportoinnin prosessit ja työkalut sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö kumppaniverkostojen kanssa.

Kiinnostuitko vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä? Me autamme rakentamaan selkeän ja vaikuttavan raportointikokonaisuuden.

Mervi Teerikangas, UseLess Company
Hanne Mäkelä, IR Partners

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ota yhteyttä Hanneen!
 

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

Tutustu Hanneen

Kaksoisolennaisuusprosessi vaatii aikaa ja huolellisuutta

Kaksoisolennaisuusarviointi on keskeinen osa CSRD-raportointia. Se on myös aikaa, resursseja ja koko yrityksen sitoutumista vaativa strateginen ja osallistava prosessi. Kaksoisolennaisuuden huolellinen arviointi on myös koko ESRS-raportin perusta.

Tämä tuli ilmi IR Partnersin ja UseLess Companyn toimeksiannosta toteutetussa kyselytutkimuksessa, jossa haluttiin kuulla yritysten kokemuksia kestävyysraportoinnin haasteista ja ratkaisuista. Tuloksia esiteltiin Kokemuksia CSRD-raportoinnista-webinaarissa 3.12.2024.

34 % vastaajista koki kaksoisolennaisuuden toteuttamisessa haasteellisinta olleen omien resurssien riittävyys ja vastuunjako yhtiön sisällä. Lisäksi 32 % vastaajista koki standardien ja ohjeistuksen tulkinnan haasteelliseksi.

Jutta Valkeinen Louneasta kertoi, että kaksoisolennaisuusprosessi Louneassa vei noin 4–6 kuukautta. Aikaa vaati sidosryhmien tavoittaminen, organisaation oman johdon osallistuminen ja kalenterointi. ”Päätimme lähteä prosessiin hyvän yhteistyökumppanin kanssa ja halusimme tehdä sen huolellisesti. Olemme tyytyväisiä, että toimimme näin ja koemme, että onnistuimme tekemään prosessin hyvin ja kattavasti. Prosessin aikana nousi esille uusia teemoja, jotka kehittävät yhtiön liiketoimintaa”, Jutta totesi.

Tapio Nelimarkka Relais Groupista korostaa raportointivaatimuksista seuraavan työn laajuutta ja toteaa huolellisen olennaisuusarvioinnin olevan perusta niiden täyttämiselle: ”Jos kaksoisolennaisuusprosessi tehdään huolella, on datan keruu ja raportointi sekä tulevaisuuden tavoiteasetanta helpompaa ja selkeää.”  Hän myös muistutti, että kaikki kaksoisolennaisuutta ja raportointia tekevät ovat uuden asian äärellä.

💡 Hanne Mäkelä IR Partnersilta tiivistää tärkeimmän viestin:

“Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tärkeintä on tunnistaa huolella yhtiön liiketoiminnan keskeiset kestävyysvaikutukset ja niiden kautta nousevat liiketoimintamahdollisuudet ja -riskit. Huolellinen pohjatyö luo edellytykset kestävyystyön strategiselle kehittämiselle, helpottaa tulevaisuuden raportointia ja auttaa keskittämään resurssit oikeisiin asioihin.”


 

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ilmoita kiinnostuksesi sähköpostitse hanne.makela@irpartners.fi.

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

Tutustu Hanneen

Miten onnistua mediasuhteissa? Viisi vinkkiä

Ansaittu medianäkyvyys vakuuttaa aina paremmin kuin maksettu mainos. Kun mediatyötä tehdään oikein, se hyödyttää sekä profiiliaan nostavaa yritystä että uutisnälkäistä mediaa – ja sen kohdeyleisöä. Mutta miten sitä sitten tehdään oikein? Kokosimme viisi vinkkiä onnistuneeseen PR-työhön.

Määrittele tavoite

Näkyvyys näkyvyyden vuoksi on heikko lähtökohta. Kun yritys lähtee rakentamaan mediasuhteita, ensimmäinen askel on konkretisoida, mihin niillä pyritään. PR-työn tavoite tukee liiketoiminnan tavoitteita ja voi olla esimerkiksi tunnettuuden kasvattaminen uudella markkinalla, brändimielikuvan parantaminen, ajatusjohtajuuden rakentaminen tai vaikkapa pääomasijoittajien kiinnostuksen herättäminen. Tavoite ohjaa käytännön tekemistä, kuten näkökulmien kehittelyä ja viestien kohdentamista.

Suunnittele

Moni yritys yrittää kyllä rakentaa profiilia ansaitussa mediassa, mutta antaa kuulua itsestään harvakseltaan ja epäjohdonmukaisesti. Mediasuhteiden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. Tämä tarkoittaa muun muassa puhehenkilöiden määrittelyä ja tarvittaessa valmennusta, relevantin mediakentän kartoittamista, alan puheenaiheisiin perehtymistä, nykytila-analyysia ja benchmarkkausta.

Aikatauluta

Hyväkään suunnitelma ei vie pitkälle, jos sen rakennettuaan jää odottelemaan, että jotain jännittävää tapahtuu. Välillä yrityksillä on paljonkin uutisoitavaa, mutta välissä on myös hiljaisempia aikoja. Tällaisina aikoina ei kannata antaa itsensä painua unohduksiin. Mielipidekirjoitusten avulla voi tuoda esiin näkökantojaan toimialaa koskettavissa aiheissa, toimittajien kanssa voi järjestää taustoittavia tapaamisia ja sosiaalisessa mediassa käydä aktiivista keskustelua.

Muista median tarpeet

PR-työtä tekevällä yrityksellä on omat tavoitteensa, mutta mediankin tarpeet on syytä pitää mielessä. Toimittajaa on turha vaivata aiheella, jolla ei ole uutisarvoa. Vielä huonompi ajatus on tyrkyttää toimitukselle puhdasta markkinointisisältöä. Proaktiivisessa mediatyössä on tärkeää tietää, mitä tarjoaa ja kenelle. Hyvin valmisteltu kulma ja yhteydenoton kohdentaminen toimittajalle, jonka tietää seuraavan aihepiiriä tai toimialaa, ovat hyvä alku. Laadukkaita kuvia kannattaa tarjota jo ennen, kuin toimittaja niitä pyytää.

Jousta

Vahva suunnitelma vie pitkälle, mutta maailmassa sattuu ja tapahtuu. Merkittävät tapahtumat voivat vallata mediatilan, jolloin ajoitusta on viisainta miettiä uudelleen. Yrityskauppa voi kaatua tai tuotelanseeraus viivästyä. Yllätyskäänne voi toki olla positiivinenkin – vaikkapa merkittävä tunnustuspalkinto, josta halutaan kertoa nopealla aikataululla. Suunnitelma on hyvä pitää ajassa kiinni ja päivittää, jos muutokset yrityksen toimintaympäristössä sitä edellyttävät.


Haluatko tietää lisää aiheesta? Ota yhteyttä!


Blogin on kirjoittanut Riina Tuominen, IR Partnersin viestintäkonsultti, riina.tuominen@irpartners.fi.


Siirry takaisin sivun alkuun