IR Partners, etusivu

Nasdaqin vihreä merkintä vastuullisuutta ja kestävää liiketoimintaa korostaville yhtiöille

Pörssin tehtävä yhteiskunnassamme on säilynyt samana yli 113 vuoden ajan taloudellisen kasvun mahdollistajana. Pörssin kautta yhtiöt voivat kerätä oman pääoman ehtoista pääomaa kasvunsa rahoittamiseen ja sijoittajat voivat löytää hyviä sijoituskohteita.

Nasdaq Helsingin emoyhtiöstä Nasdaq-konsernista on muodostunut vuosien varrella johtava globaalisti toimiva teknologiayhtiö, joka palvelee yritysasiakkaita, varainhoitoyrityksiä, pankkeja, välittäjiä ja pörssejä niiden toimiessa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja laajemman rahoitusjärjestelmän parissa. Nasdaqilla on ainutlaatuinen asema sijoittajien, yritysten ja teknologian keskiössä. Monipuolisten palveluiden joukosta Nasdaqilta löytyy myös laaja valikoima työkaluja yhtiöille kestävyysraportointiin liittyen. Nämä palvelut kattavat koko ketjun aina kestävyysraportointitarpeen arvioinnista, neuvontaan, tiedonkeruuseen, mittaukseen ja raportointiin.

Vihreä merkintä kertoo kestävästä sijoituskohteesta

Nasdaq haluaa tukea yhtiöitä myös vastuullisuuteen liittyvässä sijoittajanäkyvyydessä.  Yksi palveluista on Nasdaq Green Equity Designation, vihreä merkintä, joka tuotiin markkinoille noin viisi vuotta sitten Nasdaqin pohjoismaisilla markkinoilla. Se on vapaaehtoinen yhtiön osakkeelle lisänäkyvyyttä tuova merkintä, jota yhtiöt voivat hakea korostaakseen vihreää liiketoimintaansa. Nasdaq Green Equity Designation -merkinnän avulla yhtiöt voivat erottautua kestäviä sijoituskohteita etsivien sijoittajien silmissä. Tieto vihreästä merkinnästä kulkee kaupankäyntifeedissä, jolloin sijoittajien on helppo huomata kestävät sijoituskohteet. Vihreä merkintä lisää yhtiöiden näkyvyyttä, ja kolmannen osapuolen tekemä arviointi auttaa todentamaan, että liiketoiminta on kestävää. Sitä kautta Nasdaqin Vihreä merkintä voi näin ollen helpottaa vastuullisesti toimivien yhtiöiden pääomanhankintaa ja rahoitusta.

Ajatus Green Designation -merkinnästä heräsi siitä, kun ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö K2A alkoi kutsua osakettaan vihreäksi osakkeeksi. Tuolloin huomattiin, että vihreällä osakkeella olisi hyvä olla viitekehys ja yhdessä sovitut kriteerit. Yhteistyössä norjalaisen Ciceron, nykyisin SP Global, ja muiden keskeisten osapuolten kanssa muotoiltiin Nasdaqin vihreän osakkeen periaatteet. K2A sai ensimmäisten yhtiöiden joukossa Nasdaqin vihreän merkinnän.

Nasdaq Green Equity Designation -kriteerit

  • Vähintään 50 % liikevaihdosta muodostuu vihreiksi katsotuista liiketoiminnoista
  • Fossiilisten polttoaineiden toiminnasta saadun liikevaihdon osuus tulee olla alle 5 % yhtiön liikevaihdosta
  • Yli 50 % investoinneista on kohdistettava vihreiksi katsottaviin toimintoihin
  • Yhtiön on annettava tietoa olennaisista ympäristötavoitteistaan ja mittareistaan kuten SBTi-tavoitteistaan tai Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteistaan
  • Yhtiön on kerrottava EU:n kestävän toiminnan taksonomian mukaisuudesta ja otettava huomioon vähimmäistason suojatoimet (Minimum Safeguards) sekä ei merkittävää haittaa (Do No Significant Harm) -periaate
  • 50 % liikevaihtoraja ei koske yhtiöitä, joilla ei ole vielä liikevaihtoa

Kriteerit Green Equity Transition Designationille

Yhtiöt, jotka ovat vasta tekemässä vihreää siirtymää, voivat hakea Green Equity Transition Designation -merkintää. Tämän kriteerit ovat hiukan joustavammat kuin Green Equity -merkinnän:

  • Ei alarajaa liikevaihdolle, mutta yhtiön pitää olla läpinäkyvä liiketoimintansa kestävyydestä
  • Fossiilisten polttoaineiden toiminnasta saadun liikevaihdon osuus tulee olla alle 50 %
  • Yli 50 % investoinneista tulee olla suunnattu vihreisiin liiketoimintoihin

Olennaista molemmissa merkinnöissä on se, että Nasdaq ei tee yhtiöiden arviointia itse vaan ulkopuolinen taho tekee puolueettoman arvioinnin yhtiön vihreän liiketoiminnan tasosta. Tällä hetkellä arviointeja tekee SP Global.


Green Equity -yhtiöt

Ruotsalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä vihreässä rahoituksessa, ja tällä hetkellä suurin osa merkinnän saaneista yhtiöistä onkin kiinteistösijoitusyhtiöitä. Suomalaisista yhtiöistä tällä hetkellä Green Equity -merkintä on Kempowerilla, Lamorilla sekä Solar Foodsilla.

Milloin hakea merkintää?

Yhtiö voi hakea merkintää voi hakea milloin vain kriteereiden täyttyessä. Luonteva ajankohta hakemukselle on esimerkiksi ennen listautumisantia tai muuta rahoituskierrosta tai tilanteessa, jolloin yhtiö muuten tarvitsee erityisesti lisää näkyvyyttä. Myös listaamattomat yritykset voivat hakea vihreää merkintää ja käyttää siihen liittyvää Nasdaqin tarjoamaa näkyvyyttä ennen mahdollista listautumistaan.

WFE Green Equity Principles

Vuonna 2023 myös pörssien kattojärjestö World Federation of Exchanges lanseerasi Green Equity -periaatteet, joiden avulla pörssit voivat luoda omia vihreitä merkintöjään. Nasdaq oli tiiviisti mukana viitekehyksen luomisessa ja Nasdaqin oma merkintä onkin linjassa WFE:n periaatteiden kanssa. Vihreä merkintä todentaa, että yritykset tekevät oman osansa vähähiilisen, ilmastokestävän tulevaisuuden eteen.

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

Adeline Maijala johtamaan IR Partnersin vastuullisuuspalvelutiimiä 

IR Partners on nimittänyt Adeline Maijalan (M.Sc.Eng., M.Sc. Chem.) vastuullisuuspalvelutiiminsä vetäjäksi. Adeline on kokenut yritysvastuukonsultti ja sertifioitu ESG-varmentaja. Hän tuo mukanaan yli 20 vuoden kokemuksen ympäristö- ja vastuullisuusteemoista konsulttina, asiantuntijana ja tutkijana. 

Adelinella on useiden vuosien kokemus vastuullisuuden kehittämisestä sekä raportoinnista ja raporttien varmentamisesta PwC:llä, ympäristöasiantuntijana toimimisesta Huhtamäellä sekä laadunhallintajärjestelmien kehittäjänä SGS:llä. Hän on myös konsultoinut yrityksiä tuotteiden ympäristövaatimuksista sekä osallistunut niihin liittyvien standardien kehittämiseen. Adelinella on laaja toimialaosaaminen muun muassa elektroniikka-, kaivos-, kemian-, energia-, pakkaus-, metsä-, media-, elintarvike-, vakuutus- ja finanssialalta. Hänen erityisosaamistaan ovat kestävyysraportointi (ESRS, GRI, SASB), olennaisuusanalyysit, ilmastonmuutosteemat, energiatehokkuus, biodiversiteetti, päästöt, haitta-aineet ja kiertotalous. 

”Innostuin IR Partnersin liiketoimintalähtöisestä lähestymistavasta vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Pidän onnistuneena kumppanuutena yhteistyötä, jossa myös asiakkaan oma osaaminen kasvaa. IR Partnersin tiimillä on erinomaiset edellytykset toimia mahdollistajana ja asiakkaiden luotettuna kumppanina, kun asiakkaamme määrittelevät olennaisia teemoja ja kehittävät vastuullisuusohjelmiaan ja -raportointiaan seuraavalle tasolle”, Adeline kertoo. 

Adelinella on syvällinen ymmärrys ympäristövaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä liiketoimintalähtöisestä että tieteellisestä näkökulmasta. Hän on julkaissut akateemisia artikkeleita ympäristöjohtamisesta sekä kirjoittanut kirjan tuottajavastuusta. Adelinella on käytännön kokemusta elinkaariarvioinneista, hiilijalanjälkilaskennoista, kasvihuonekaasupäästöjen ja ekotehokkuuden arvioinnista sekä biodiversiteettiin ja kiertotalouteen liittyvästä strategiakonsultoinnista.  

”Adelinella on vahva ja monipuolinen toimialaosaaminen sekä vuosien kokemus kestävyysteemojen johtamisesta ja raportoinnista, mikä mahdollistaa asiakkaidemme tukemisen kestävän kehityksen tiellä yhä laajemmin. Me IR Partnersilla toimimme asiakkaidemme strategisena kumppanina ja autamme heitä navigoimaan yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä sekä strategisena että operatiivisena työparina. Adelinen asiantuntemuksen ansiosta pystymme entistäkin monipuolisemmin tukemaan asiakkaitamme niin olennaisten kestävyysteemojen kuin käytännön ohjelmienkin rakentamisessa ja toteuttamisessa. Lisäksi Adeline on hurmaava persoona, jonka kanssa on mukava tehdä töitä. Lämpimästi tervetuloa tiimiimme Adeline”, kommentoi IR Partnersin toimitusjohtaja Tiina Olkkonen. 

Kestävyys kuuluu koko hallitukselle – ei vain ”kestävyystyypille”

Yritykset puhuvat mielellään vastuullisuudesta, mutta sanana ”vastuullisuus” on kovin liukas ja huonosti määritelty. Harva kuitenkaan vastuuttomaksi itseään ilmoittaa. Onko vastuullinen toiminta sitä, että toimitaan sääntöjen mukaan? Vai muotoileeko vastuullisuus ajatuksena yrityksen strategiaa ja tulevaisuutta?

Kestävyys on vastuullisuutta parempi termi

Kestävyydelle on monta määritelmää, mutta liiketoiminnassa se tarkoittaa käytännössä sitä, että liiketoiminta sopii tulevaisuuden sosiaaliseen ympäristöön ja luonnonympäristöön. Mittari on selkeä: toimisiko tämä liiketoiminta tulevaisuuden toimintaympäristössä? Ratkaiseeko liiketoiminta jonkin tulevaisuuden ongelman?

Kestävyys pitää nähdä avaimena niin liiketoiminnan mahdollisuuksiin kuin siihen kohdistuviin uhkiinkin.

Omistajien, hallituksen ja johdon muodostamassa ketjussa merkittävä eri toimijoiden välinen ero on aikaskaalassa. Hallituksen fokuksen pitää olla pidemmällä tulevaisuudessa kuin toimivalla johdolla, ja ideaalitapauksessa omistaja ajattelee vielä pitkäjänteisemmin. Toki hallituksella on oma valvova merkityksensä myös kestävyysasioissa, mutta jos kestävyysajattelu kohdistuu riskien välttämiseen, mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Koko hallituksella pitää olla ymmärrys kestävästä liiketoiminnasta

Koska liiketoiminnan kestävyys on kriittinen tekijä yrityksen tulevaisuuden kannalta, se kuuluu ilman muuta hallituksen pöydälle. Hallituksen pitää osata itse ajatella kestävyyttä, ja hallituksen pitää yhdessä johdon kanssa saattaa kestävyys osaksi strategiaa.

Kestävyysajattelu voi helposti ajautua sivuraiteille, jos hallituksen kokoonpanoa mietittäessä todetaan, että hallitukseen tarvitaan ”kestävyystyyppi”. Ajatus on lopulta yhtä huono kuin ”rahatyypin” ottaminen hallitukseen. Kyse on ajattelutavasta, kaikilla pitää olla ymmärrys ja tahtotila tulevaisuuden rakentamiseen, vaikka yksityiskohdissa asiantuntemusta voidaan etsiä muualta.

Selkeät linjaukset auttavat hallitustyössä

Hallitus nauttii luksusta siinä, että se ei ole liian syvällä liiketoiminnan yksityiskohdissa. Tällöin hallitus voi auttaa johtoa löytämään oikeat painopistealueet kestävyydessäkin. Mikään yritys ei ole täydellinen, eikä mikään yritys paranna maailmaa kaikessa mahdollisessa. Jos olennaisiksi kestävyysaiheiksi nousee kymmenen erilaista aihepiiriä, yritys ei todennäköisesti onnistu olemaan erinomainen yhdessäkään niistä. Tässäkin strategian tekeminen on paljolti sen valitsemista, mitä ei tehdä.

Hallituksella on myös oikeus vaatia omistajalta selkeää linjausta. Suurempi etunoja kestävyysaiheissa yleensä tarkoittaa uhrauksia tänään ja huomenna, jotta ylihuominen olisi parempi. Jos tähän liittyvistä kompromisseista ei ole yhteisymmärrystä koko omistaja–hallitus–johto -ketjussa, eri toimijoiden voi olla kovin vaikea ymmärtää toisten tekemiä valintoja.

Kestävyys ei ole sen vaikeampi asia kuin muutkaan toimintaympäristöön liittyvät seikat. Ilmastonmuutosta tai väestökehitystä on paljon helpompi ennustaa kuin vaikkapa Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kestävyysajattelun laiminlyövä yritys voi vahingossa päätyä umpikujaan, kun sen toiminta ei enää olekaan sopusoinnussa ympäröivän maailman kanssa.

Blogin kirjoittaja: Ville Voipio, hallituksen jäsen, Auroora Yhtiöt

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

EU:n yksinkertaistamistalkoissa esitetään mittavia muutoksia kestävyysraportointiin

EU:n kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskeva ns. Omnibus I -paketti on kiistatta vuoden 2025 kuumimpia puheenaiheita yritysvastuun sääntelykentässä. Vielä lainsäädäntöprosessissa olevilla sääntelymuutoksilla pyritään keventämään eurooppalaisia yrityksiä kuormittavia raportointivelvoitteita ja hallinnollista taakkaa säätämällä merkittäviä kavennuksia useaan tuoreeseen kestävyyssäädökseen, mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen kestävyysraportointiin[1]. Ehdotus julkaistiin vaiheessa, jossa monet yritykset ovat jo sijoittaneet mittavasti aikaa ja resursseja kestävyysraportointiin valmistautumiseen voimassa olevan lain mukaisesti, ja ehdotus onkin tuonut yrityksille paljon epävarmuutta sääntelyn soveltamisen aikataulusta ja niihin kohdistuvien velvoitteiden muuttuvasta sisällöstä. 

Kaksivaiheinen ehdotus

Kestävyysraportointia koskevat muutosehdotukset on Omnibus I -paketissa jaettu kahdeksi erillisissä aikatauluissa eteneviksi direktiiviehdotuksiksi, joista ensimmäinen, ns. stop-the-clock -ehdotus, koskee soveltamisaikataulun lykkäämistä, ja jälkimmäinen varsinaisia sisältömuutoksia raportoinnin soveltamisalaan ja velvoitteisiin.[2] EU:n lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti sekä neuvosto ja Euroopan parlamentti omaksuvat ehdotuksiin omat kantansa ja neuvottelevat tämän jälkeen kunkin direktiivien lopullisesta sisällöstä. Kun direktiiveistä on päästy sopimukseen ja ne on saatu voimaan, EU:n jäsenvaltioiden on vielä saatettava ne osaksi kansallisia lakejaan.

Ensin aikataulun lykkäys

Stop-the-clock -ehdotuksella lykätään kestävyysraportointivelvollisten 2. ja 3. aallon yritysten raportoinnin alkamista kahdella vuodella. Tällöin 2. aallon pörssilistaamattomat suuret yritykset raportoivat ensimmäistä kertaa vuonna 2028 ja 3. aallon pörssilistatut pk-yritykset vuonna 2029.[3] Stop-the-clock -direktiiviehdotus käsiteltiin ja hyväksyttiin EU:n lainsäätäjien toimesta nopeutetusti ja direktiivi tuli voimaan 17.4.2025. Jäsenvaltioiden on saatettava stop-the-clock osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.12.2025 mennessä.

Seuraavaksi sisältömuutokset

Kestävyysraportoinnin varsinaista sisältöä koskevista muutosehdotuksista merkittävin on CSRD:n soveltamisalan mittava alasajo, jolla raportointivelvollisten yritysten määrä vähenisi noin 80 % nykyisestä. Ehdotuksen mukaan raportointivelvollisia olisivat jatkossa vain suuret yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on joko yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yritykset voisivat halutessaan raportoida uuden yksinkertaistetun vapaaehtoisen standardin perusteella.[4] Muita keskeisiä muutoksia olisivat muun muassa ns. valumaefektin ehkäiseminen rajoittamalla raportointivelvollisten yritysten arvoketjuunsa kohdistamia tietopyyntöjä: Raportointivelvolliset yritykset eivät saisi pyytää arvoketjussaan olevilta enintään 1000 työntekijän yrityksiltä tietoja, jotka ylittävät edellä mainitun vapaaehtoisen standardin tason. Myös raportoinnin sisältöä kevennettäisiin EU:n kestävyysraportointistandardeja (ESRS) yksinkertaistamalla.[5]

Miten eteenpäin?

Siinä missä stop-the-clock -ehdotus hyväksyttiin nopeasti, sisältömuutosehdotuksesta odotetaan vaikeampia neuvotteluita, jotka voivat kestää useita kuukausia ja tuoda lisää muutoksia nyt ehdotettuun sisältöön. Tämänhetkisen aikatauluarvion mukaan varmuutta sisältömuutoksista tuskin saadaan ennen vuoden 2026 alkua. Yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla prosessin etenemisestä ja valmistautua muutoksiin suunnitelmallisesti. Ensimmäinen askel on selvittää, mihin yritys sijoittuu jo sovittujen aikataulumuutosten ja ehdotettujen uusien soveltamisalan raja-arvojen mukaisessa kehyksessä, pitäen samalla mielessä, että jälkimmäiset saattavat vielä muuttua. Lisäaika kannattaa hyödyntää tehokkaasti tiekartan kalibrointiin ja kirkastamiseen.

Vaikka pakollinen kestävyysraportointi ehdotuksen mukaan poistuisi suurelta joukolta yrityksiltä, on syytä muistaa, että niin sijoittajat kuin muutkin sidosryhmät edellyttävät luotettavaa, vertailukelpoista ja johdonmukaista tietoa yritysten kestävyysriskeistä ja vaikutuksista, eivätkä nämä tiedon tarpeet – ja siten tarve yritysten kestävyysraportoinnille muodossa tai toisessa – ole jatkossakaan katomassa. Kirkkaana mielessä on syytä pitää myös kestävyysraportoinnin liiketoiminnallinen relevanssi: kaksoisolennaisuuteen perustuvan kestävyysraportoinnin ydinideana on tuottaa yrityksille kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä toimintansa keskeisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotta tämä tieto voidaan valjastaa johtamisen ja strategisen päätöksenteon tueksi kohti kestävää arvonluontia ja resilienssiä.

Blogin kirjoittaja: Riikka Kuha, Counsel, Corporate Sustainability and ESG, Hannes Snellman

[1] Muutosten kohteena ensimmäisessä Omnibus-paketissa ovat kestävyysraportoinnin lisäksi yritysvastuudirektiivi (CSDDD), taksonomia sekä hiilirajamekanismi (CBAM). Tässä kirjoituksessa rajoitutaan Omnibus I -paketin kestävyysraportointia koskeviin tiettyihin keskeisimpiin muutosehdotuksiin.

[2] Kestävyysraportoinnin lisäksi kyseiset direktiiviehdotukset sisältävät CSDDD:tä koskevat muutokset, jotka niin ikään ovat merkittäviä.

[3] Tänä vuonna ensimmäistä kertaa raportoineisiin 1. aallon pörssilistattuihin suuriin yrityksiin stop-the-clock ei vaikuta, vaan raportointi jatkuu entiseen malliin, mutta myöhemmän sisältömuutosehdotuksen mukaan osa niistäkin putoisi pakollisen raportoinnin ulkopuolelle.

[4] Komission on määrä hyväksyä yksinkertaistettu vapaaehtoinen standardi delegoituna säädöksenä EFRAGin kehittämien pk-yrityksiä koskevien vapaaehtoisten standardien (”VSME”) pohjalta.

[5] Komission on määrä hyväksyä ESRS-standardien yksinkertaistaminen erillisellä delegoidulla säädöksellä mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sisältömuutoksia koskevan direktiivin hyväksymisestä. Komissio on pyytänyt EFRAGilta neuvoa standardien yksinkertaistamiseksi 31.10.2025 mennessä.

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

CSRD-raportointi tuli – miltä ensimmäiset raportit näyttävät?

Vuosi 2025 merkitsi suurta muutosta vastuullisuusraportoinnissa. Keväällä julkaistiin ensimmäiset kestävyysraportointidirektiivin (EU Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaiset raportit, ja niitä on odotettu mielenkiinnolla – sekä raportoinnin sisällön että käytännön toteutuksen näkökulmasta. IR Partners teki analyysin 25 suomalaisen yhtiön julkaisemista CSRD-raporteista, ja tässä blogissa pureudumme siihen, miltä raportointikenttä näyttää nyt tuoreeltaan. 

Ensimmäisten joukossa: ketkä raportoivat nyt? 

Analyysimme otos koostui eri toimialoja edustavista suurista suomalaisista yhtiöistä, jotka kuuluivat vuoden 2024 raportointivelvoitteen piiriin. Tämä velvoite koski pörssiyhtiöitä ja muita yleisen edun kannalta merkittäviä toimijoita, joiden palveluksessa on yli 500 työntekijää. Monet näistä yhtiöistä ovat raportoineet jo aiemmin NFRD-direktiivin (Non-financial reporting directive) ja EU-taksonomian mukaisesti, joten CSRD-raportointi ei tullut niille täysin uutena sääntelynä, mutta sen vaatimukset ovat huomattavasti kattavammat. 

Yhtenäisyyttä rakenteessa, vaihtelevuutta visuaalisuudessa 

Vertailukelpoisuuden näkökulmasta oli kiinnostavaa huomata, että yllättävän moni raportti noudatti rakenteeltaan hyvin samanlaista kaavaa. Tämä viittaa siihen, että ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) ohjeistus on onnistunut ohjaamaan raportointia johdonmukaisesti. Raporttien rakenneosat, kuten hallinnointi, strategiset kytkökset ja olennaisuusarvioinnit, olivat tunnistettavissa helposti eri yhtiöiden raporteista. 

Visuaalisuudessa sen sijaan oli hajontaa: osa yhtiöistä oli pitäytynyt aiemmassa, vapaaehtoisesta GRI-raportoinnista tutussa visuaalisemmassa lähestymistavassa, kun taas osa oli valinnut asiakeskeisen, tekstipainotteisen tyylin. Tämä antaa toivottua liikkumavaraa raportointityyliin – sisältö on tärkein, mutta esitystapa voi vaihdella yhtiön viestintätyylin mukaan. Visuaalisuus ja taulukoiden käyttö parantavat usein myös raporttien luettavuutta. 

Pitkät raportit, painava sisältö 

Yksi huomionarvoinen seikka oli raporttien pituus. Keskimääräinen kestävyysraportti oli noin 90-sivuinen – pisimmillään jopa yli 250 sivua. Näin massiivinen lisäys tarkoittaa käytännössä sitä, että kestävyysraportti on nyt keskeinen osa hallituksen toimintakertomusta. Otoksen yhtiöillä noin 75 % toimintakertomuksen sisällöstä muodostui kestävyysraportoinnista. 

On mielenkiintoista nähdä, miten raporttien sisältö tulee kehittymään tulevina vuosina. Kaikkien kannalta järkevää olisi, jos raportointi ohjautuisi entistäkin enemmän kaikkein olennaisimpiin kestävyyskysymyksiin sekä vertailukelpoiseen dataan.  

Kaipaatko apua raportointiin? Autamme mielellämme! 

Blogin kirjoittaja: Vilma Kesänen, johtava vastuullisuusasiantuntija, IR Partners

IR Partners järjesti maaliskuun lopulla AfterWork -tilaisuuden liittyen ajankohtaisiin yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyviin aihepiireihin. Yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia ja huikeita puhujia. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille ja erityiskiitos puhujille! 

Tässä blogisarjassa nostamme esiin tilaisuuden kiinnostavimpia näkökulmia eri puhujien toimesta. Blogisarjan käynnistää IR Partnersin johtava vastuullisuusasiantuntija Vilma Kesänen, joka valottaa kirjoituksessaan tuoreita havaintoja liittyen ensimmäisiin Euroopan kestävyysraportointidirektiivin mukaisiin raportteihin. Hannes Snellmanin vastuullisuusasiantuntija Riikka Kuha jatkaa aiheesta keskittyen ajankohtaiseen regulaatioon. Aurooran hallituksen jäsen Ville Voipio valottaa aihetta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Lopuksi Nasdaqin johtaja Minna Korpi kertoo kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä niiden kestävyyskysymyksissä. 

Lukuiloa blogisarjamme parissa! 

Vilma Kesänen

johtava vastuullisuusasiantuntija

Tutustu Vilmaan

IR Partners toimi Fodelian tukena kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa

IR Partnersin vastuullisuustiimi fasilitoi elintarvikekonserni Fodelian kaksoisolennaisuus-arviointiprosessin osana yhtiön valmistautumista Euroopan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen lakisääteiseen raportointiin. Vuonna 2024 toteutetun arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa Fodelian toiminnan ja koko arvoketjun kannalta keskeiset vastuullisuusteemat, jotka ovat olennaisia liiketoiminnan vaikutusten ja/tai taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Arviointiprosessi, johon osallistui Fodelian puolelta laaja moniammatillinen työryhmä, eteni vaiheittain. Kattavan taustaselvityksen, nykytilanneanalyysin ja verrokkivertailun sekä sidosryhmähaastattelujen ja omalle henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn pohjalta saatiin hyvä käsitys yhtiön potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ESRS-raportointistandardien vaatimuksiin ja sidosryhmien odotuksiin peilaten. Seuraavassa vaiheessa tunnistettuja vaikutuksia priorisoitiin asiantuntijatyöpajoissa sähköistä työkalua hyödyntäen. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin yhtiön olemassa olevaa riskienhallintamallia hyödyntäen.

Kaksoisolennaisuusarviointi antoi Fodelialle selkeän kuvan liiketoimintansa kannalta keskeisistä kestävyysteemoista. Arvioinnin tulosten pohjalta IR Partners teki ehdotuksen Fodelian vastuullisuusohjelman päivityksille sekä fasilitoi asiantuntijatyöpajat ohjelman viimeistelemiseksi.

Projektin lopuksi prosessi dokumentoitiin tarkasti johto- ja hallituskäsittelyä sekä tulevaa varmennusta varten. Lisäksi IR Partners auttoi Fodeliaa tunnistamaan olennaiset ESRS-standardien mukaiset raportoitavat datapisteet sekä kehityskohteet, joihin yhtiön tulee panostaa raportointiin valmistautuessaan.

IR Partnersin johdolla hankalalta tuntuva prosessi eteni johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Tiimi oli kiitettävästi perehtynyt yhtiön liiketoimintaan, mikä osaltaan auttoi meitä löytämään yhtiön kannalta olennaiset raportoitavat asiat. CSRD-säännöstö tuntuu aluksi erittäin monimutkaiselta ja ajan löytyminen asian itsenäiseen opiskeluun muun kiireen keskellä on vaikeaa. Prosessin myötä koko vastuullisuustiimin osaaminen kasvoi ja olemme pystyneet ottamaan haltuun tämän moniulotteisen ja monimutkaisen kokonaisuuden”, sanoo Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen.

Fodelia kasvattaa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä kukoistavia menestystarinoita. Konsernille on ensiarvoisen tärkeää pitää suomalainen ruoantuotanto voimissaan. Fodelia omistaa elintarvikealan tiennäyttäjiä, jotka panostavat innovatiivisiin tuotteisiin, lisäarvoa tuottaviin asiakaskonsepteihin ja edistyksellisiin valmistusprosesseihin. Konsernin yhtiöt tarjoavat kuluttajille puhdasta, paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, jonka alkuperä varmasti tunnetaan.

IR Partners toimii Fortaco Groupin jatkuvan sijoittaja- ja talousviestinnän kumppanina

Fortaco Group on Euroopan johtava, strateginen kumppani raskaiden työkoneiden ja meriteollisuuden laitevalmistajille. Yhtiö toimii useissa Euroopan maissa ja palvelee asiakkaitaan globaalisti. Fortacon ja IR Partnersin yhteinen matka alkoi vuonna 2023, kun IR Partners toimi Fortacon viestinnällisenä neuvonantajana yhtiön joukkovelkakirjalainen listaamisessa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle joukkovelkakirjalainojen listalle.

Joukkovelkakirjalainan listaamisen jälkeen yhteistyö on jatkunut ja IR Partners on toiminut siitä saakka Fortacon jatkuvan sijoittaja- ja talousviestinnän kumppanina. Yhteistyön puitteissa IR Partners tukee yhtiötä erilaisissa jatkuvaan ja säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä ja vastuullisuusraportoinnissa sekä viestinnällisten valmiuksien kehittämisessä. Lisäksi osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteiden sisällöntuotanto ja sijoittajasivujen kehittäminen ovat keskeinen osa jatkuvaa yhteistyötämme.

”IR Partnersin asiantunteva näkemys on ollut suuri apu kehittäessämme IR-viestintäämme. IR Partnersin vahvuutena sijoittaja- ja talousviestinnässä ovat osaavat senior-tason konsultit ja heidän kykynsä reagoida nopeasti ja ketterästi yhtiömme tarpeisiin. On myös tärkeää, kun tietää, että voi aina tarvittaessa soittaa ammattitaitoiselle ”irppiläiselle” ja kysyä mistä tahansa mieltä askarruttavasta, tiedottamiseen liittyvästä asiasta. Vastauksen saa kuin apteekin hyllyltä”, kertoo Fortacon brändistä, viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tuula Kivelä.

Tervetuloa AfterWork-tilaisuuteemme: Vastuullisuus, kestävyys ja ESG – mikä on olennaista juuri nyt yhtiön hallituksen ja johdon näkökulmasta? 

Vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana ja yritykset ovat syystäkin hämillään kaiken kohinan keskellä. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen EU on luvannut keventää byrokratiaa ja komissio julkaisikin 26.2. kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskevat Omnibus-ehdotuksensa. Toteutuessaan ehdotukset merkitsevät huomattavia kavennuksia voimassa olevaan sääntelyyn, mutta mitä nämä muutokset tarkoittaisivat yrityksille käytännössä ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Samaan aikaan edelläkävijäyhtiöt ovat jo pitkään nähneet kestävän toiminnan ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kilpailuetuna – regulaatiosta riippumatta. Parhaimmillaan myös kestävyysraportointi ja sitä tukevat prosessit lisäävät sidosryhmien luottamusta ja sijoittajien kiinnostusta, ohjaavat rahavirtoja kestävästi toimiviin yhtiöihin sekä tarjoavat yrityksille aiempaa kattavampaa tietoa strategisen päätöksenteon pohjaksi. Mitä tästä kaikesta tulisi nyt ajatella?

Liity seuraamme työpäivän päätteeksi pienen purtavan äärelle keskustelemaan näistä teemoista ja kuuntelemaan alan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sekä edelläkävijäyhtiöiden kokemuksia!

Aika: torstai 27.3.2025 klo 16:30–19:00 

Paikka: IR Partnersin toimisto Ruoholahdessa, Itämerentalo 2.krs, Tammasaarenlaituri 3, Helsinki

Paikkoja on rajoitetusti – varmista osallistumisesi ajoissa!

Ilmoittautumiset 13.3.2025 mennessä: janna.laitsaari@irpartners.fi

Ohjelma

Tilaisuuden avaus

Tiina Olkkonen, toimitusjohtaja, IR Partners 

Helene Auramo, perustaja, Nordic Listed Leaders 

Kestävyysraportointi – vaatimusten täyttämistä vai sidosryhmien tiedon tarpeisiin vastaamista?

Käytännön kokemuksia lakisääteisestä raportoinnista, kaksoisolennaisuusarvioinneista ja raporttien varmennuksesta.
• Hanne Mäkelä, liiketoimintajohtaja IR Partners, vastuullisuuspalvelut

Yrityscase-esimerkki

EU:n Omnibus-paketti kestävyyssääntelyn yksinkertaistamiseksi

Mitä on luvassa? Miten tämä vaikuttaa yritysten valmistautumiseen ja jo tehtyihin toimiin? Milloin mahdolliset muutokset voisivat tulla voimaan?

• Riikka Kuha, vastuullisuusasiantuntija, Hannes Snellman

Kestävyys yhtiön liiketoimintastrategian ytimessä: vuoropuhelu hallituksen ja toimivan johdon välillä, Case Auroora Yhtiöt

• Ville Voipio, hallituksen jäsen ja Antti Rauhala, toimitusjohtaja, Auroora Yhtiöt

Kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä kestävien liiketoimintamallien edistämisessä ja läpinäkyvyyden kasvattamisessa pääomamarkkinoilla, Nasdaq Green Equity

• Minna Korpi, johtaja, Global Listing Services, Nasdaq Helsinki

Q&A, kaikki

Verkostoitumista


Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa.

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaiden liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Vastuullisuuden asiantuntijana autamme asiakkaitamme toimimaan kestävästi sekä tunnistamaan ja viestimään vastuullisuuden ydinteemat selkeästi ja vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme viestintää liiketoimintalähtöisesti ja rakennamme kestävää omistaja-arvoa ammattitaidolla ja intohimoisesti – kuin itsellemme tekisimme.

Nordic Listed Leaders lyhyesti

Nordic Listed Leaders on yhteisö, joka tukee pörssiyhtiöiden johtajia ja hallitusjäseniä ammatillisessa kehityksessä ja verkostojen luomisessa. Yhteisö on avoin kaikille, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana toimineet johtotehtävissä tai hallituksen jäseninä Pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Yhteisö myös tarjoaa jäsenilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää uusia hallituksen jäseniä tai johtoryhmän jäseniä hyödyntämällä tekoälyä.

Hannes Snellman lyhyesti

Hannes Snellman on johtava suomalainen asianajotoimisto. Palvelemme asiakkaitamme laajasti eri oikeudenaloilla ja tarjoamme kokonaisvaltaisia strategisia ratkaisuja. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa ja inspiroivassa ympäristössä.

Strategian sanoitus – miksi sanat ratkaisevat

Yrityksen uusi strategia on valmis. Tavoitteet on terävöitetty, suuntaviivat piirretty ja kaaviot viilattu. Nyt pitäisi vain kertoa siitä organisaatiolle – mutta miten? Jos strategia jää PowerPoint-sivulle tai yritysjohdon sisäpiirisanastoksi, sen vaikuttavuus on todistettavasti heikko. Juuri tässä kohtaa strategian sanoitus astuu kuvaan.

Strategian sanoittaminen ei ole vain viestinnällinen yksityiskohta, vaan kriittinen osa strategian toteuttamista. Hyvin sanoitettu strategia ei jää abstraktiksi, vaan muuttuu ymmärrettäväksi, innostavaksi ja omaksi koetuksi koko organisaatiolle. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

1. Yhteinen kieli heti alusta lähtien

Strategian sanoittaminen ei ole yksittäisen viestintäammattilaisen tehtävä, vaan koko johtoryhmän yhteinen prosessi. Kun strategian ydin kiteytetään yhdessä johtotasolla, varmistetaan, että jokainen johtaja ymmärtää sen samalla tavalla ja osaa kertoa siitä eteenpäin yhtenäisellä äänellä. Jos johtoryhmä käyttää eri termejä ja painotuksia, strategia voi hämärtyä jo ennen kuin se ehtii henkilöstön tietoisuuteen.

💡 Oivallus: Työstäkää ja harjoitelkaa sanoitusta yhdessä. Kokeilkaa, miten kukin johtoryhmän jäsen kertoisi strategiasta lyhyesti – kuulostavatko kuvaukset samalta? Jos eivät, tarkentakaa viestiä.

2. Ei jargonia, vaan ymmärrettäviä sanoja

Strategia ei saa olla niin sanottua sisäpiirikoodia. Liian abstraktit termit tai ylisanoitetut iskulauseet eivät innosta ketään. Henkilöstön pitäisi ymmärtää, mitä strategia tarkoittaa heidän arjessaan: miten se vaikuttaa työhön, päätöksiin ja tekemiseen.

💡 Oivallus: Testatkaa strategian viestiä henkilöstöllä. Kysykää rohkeasti: ”Mitä tämä lause kertoo sinulle?” Jos vastaus ei vastaa tarkoitusta, sanoitusta pitää kirkastaa.

3. Innostus syntyy tarinasta, ei pelkästä faktasta

Pelkkä faktalista ei sytytä. Ihmiset ymmärtävät strategian parhaiten, kun se on tarina, joka herättää tunteita ja antaa merkityksen työlle. Miten strategia muuttaa yritystä ja maailmaa, miten se vaikuttaa asiakkaisiin? Millaisen roolin jokainen voi siinä ottaa?

💡 Oivallus: Käyttäkää konkreettisia esimerkkejä ja eläviä vertauksia strategian sanoittamisessa. Kertokaa tarinoita, joissa strategia näkyy, tuntuu ja tulee eläväksi.

4. Yhdenmukainen viesti kaikille sidosryhmille

Strategia ei ole pelkästään organisaation sisäinen asia – se koskettaa asiakkaita, kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Kun strategian ydinviestit on mietitty huolella, samat viestit kantavat kaikille kohderyhmille ja rakentavat uskottavuutta, luottamusta ja strategian mukaista brändiä ja mainetta.

💡 Oivallus: Pidä strategian pääviestit yksinkertaisina ja toistettavina. Jos yrityksen työntekijä ei pysty kertomaan strategiasta muutamalla lauseella, viesti kaipaa vielä kirkastamista.

Sanoitus on strategian toteuttamisen ensiaskel

Hyvin sanoitettu strategia ei ole vain lanseeraushetken iskulause, vaan elävä ja kestävä ohjenuora, joka auttaa koko organisaatiota kulkemaan samaan suuntaan. Kun sanoitus on ymmärrettävä, innostava ja yhtenäinen, strategia ei jää ilmaan, vaan muuttuu teoiksi.

Miten teidän yrityksenne strategian sanoitus on tehty? Onko sisältö ymmärrettävää, innostavaa ja yhdenmukaista? Nyt on hyvä hetki tarkistaa, ovatko asiat ja sanat kohdallaan – sillä ne voivat myös ratkaista strategian onnistumisen.

Katja Espo

liiketoimintajohtaja, strateginen viestintä

+358 40 511 4800 katja.espo@irpartners.fi
Tutustu Katjaan

CSRD-raportointi haastaa organisaatioita – mistä lähteä liikkeelle? Lue asiantuntijoiden vinkit CSRD-prosessiin

Vastuullisuus on jo tänä päivänä monien yritysten kilpailuvaltti, mutta uudet raportointivelvoitteet tuovat mukanaan uusia haasteita. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo velvoitteita sadoille suomalaisyrityksille – mutta miten yrityspäättäjät ovat kokeneet sen käytännössä? Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Companyn teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityspäättäjät kokevat CSRD-raportointiprosessin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.

Tuore tutkimus paljastaa, että monilla yrityksillä on haasteita raportointistandardien tulkinnassa ja erityisesti ympäristövastuun saralla niin päästöraportoinnin, biodiversiteettivaikutusten ja kiertotalouden osa-alueilla. Miten näihin haasteisiin voi tarttua? Kokosimme yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset ja asiantuntijoiden vinkit. 

Päästöraportointi ja päästövähennyssuunnitelmat koetaan suurimpana haasteena

Tutkimuksessa ympäristökysymyksiin liittyvistä aihepiireistä haastavimmaksi tunnistettiin päästöraportointi sekä päästövähennyssuunnitelman laadinta. Erityisesti yrityksillä, joiden arvoketjut ovat pitkät, on päästölaskennat vaikea toteuttaa.

Relais Groupin Tapio Nelimarkka nosti esiin scope 3-päästöjen laskennan vaikeuden: ”Scope 1 ja 2 päästöt ovat vielä hallittavissa, mutta scope 3 haastaa meitä erityisesti globaalien hankintaketjujen osalta – esimerkiksi datan kerääminen EU:n ulkopuolelta voi olla hyvin vaikeaa.”

Biodiversiteetti koetaan vaikeaksi – rohkea alku vie eteenpäin

29 % vastaajista nosti esiin biodiversiteettivaikutusten mallintamisen ja raportoinnin haasteellisena osa-alueena.

UseLess Companyn Mervi Teerikangas kommentoi: ”On ymmärrettävää, että biodiversiteetti koetaan haastavaksi aiheeksi, koska vakiintuneita standardoituja laskentamenetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Vinkkini kuitenkin on, että lähtekää rohkeasti liikkeelle suurista linjoista, vaikkei kaikkea dataa vielä olisikaan saatavilla. Tärkeintä on jatkuvasti sekä kehittää raportointia että pyrkiä tulosten pohjalta muuttamaan liiketoimintaa planeettamme rajojen sisään sopivaksi.”

Biodiversiteettiraportoinnissa alkuun pääseminen on usein vaikeinta. Käytännön ensiaskeleita voivat olla esimerkiksi toiminnan vaikutusten alustava kartoitus ja vaikutusten hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle

8 % vastaajista nosti kiertotalouden suurimmaksi haasteeksi CSRD-raportoinnissa. Kiertotaloudessa kuitenkin piilee merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lounean Jutta Valkeinen jakoi konkreettisen esimerkin. Kaksoisolennaisuusprosessin avulla Lounea tunnisti IT-laitteiden kierrätyksen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi: ”Aluksi panostukset kierrätettyihin IT-laitteisiin olivat melko pieniä. Sidosryhmien palautteen ja prosessin myötä kuitenkin kävi ilmi, että suuremmat panostukset ovat selkeä toive ja mahdollisuus liiketoiminnallemme. Yhtiön johto otti asian vakavasti ja tunnisti sen potentiaalin.”

Kiertotalouden kehittäminen voi siis syntyä pienistäkin askelista, kun organisaatio kuuntelee sidosryhmiään ja kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisesti.

Sosiaalinen vastuu hallinnassa – mutta arvoketju tuo haasteita

Sosiaaliset kysymykset, kuten työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat, eivät nousseet kyselyssä suuriksi haasteiksi. Suomessa yritykset ovat perinteisesti hoitaneet nämä asiat hyvin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin arvoketjun hallinta: 25 % vastaajista tunnisti haasteita erityisesti arvoketjun työntekijöiden olosuhteiden arvioinnissa ja hallinnassa.

Erityisesti globaalit toimitusketjut voivat asettaa haasteita, kun tietoa työolosuhteista tai ihmisoikeusvaikutuksista on vaikea saada. Tähän ratkaisuja voivat tarjota paremmat seurannan ja raportoinnin prosessit ja työkalut sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö kumppaniverkostojen kanssa.

Kiinnostuitko vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä? Me autamme rakentamaan selkeän ja vaikuttavan raportointikokonaisuuden.

Mervi Teerikangas, UseLess Company
Hanne Mäkelä, IR Partners

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ota yhteyttä Hanneen!
 

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

+358 50 385 8670 hanne.makela@irpartners.fi
Tutustu Hanneen
Siirry takaisin sivun alkuun