CSRD-raportointi haastaa organisaatioita – mistä lähteä liikkeelle? Lue asiantuntijoiden vinkit CSRD-prosessiin

Vastuullisuus on jo tänä päivänä monien yritysten kilpailuvaltti, mutta uudet raportointivelvoitteet tuovat mukanaan uusia haasteita. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo velvoitteita sadoille suomalaisyrityksille – mutta miten yrityspäättäjät ovat kokeneet sen käytännössä? Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Companyn teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityspäättäjät kokevat CSRD-raportointiprosessin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.

Tuore tutkimus paljastaa, että monilla yrityksillä on haasteita raportointistandardien tulkinnassa ja erityisesti ympäristövastuun saralla niin päästöraportoinnin, biodiversiteettivaikutusten ja kiertotalouden osa-alueilla. Miten näihin haasteisiin voi tarttua? Kokosimme yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset ja asiantuntijoiden vinkit. 

Päästöraportointi ja päästövähennyssuunnitelmat koetaan suurimpana haasteena

Tutkimuksessa ympäristökysymyksiin liittyvistä aihepiireistä haastavimmaksi tunnistettiin päästöraportointi sekä päästövähennyssuunnitelman laadinta. Erityisesti yrityksillä, joiden arvoketjut ovat pitkät, on päästölaskennat vaikea toteuttaa.

Relais Groupin Tapio Nelimarkka nosti esiin scope 3-päästöjen laskennan vaikeuden: ”Scope 1 ja 2 päästöt ovat vielä hallittavissa, mutta scope 3 haastaa meitä erityisesti globaalien hankintaketjujen osalta – esimerkiksi datan kerääminen EU:n ulkopuolelta voi olla hyvin vaikeaa.”

Biodiversiteetti koetaan vaikeaksi – rohkea alku vie eteenpäin

29 % vastaajista nosti esiin biodiversiteettivaikutusten mallintamisen ja raportoinnin haasteellisena osa-alueena.

UseLess Companyn Mervi Teerikangas kommentoi: ”On ymmärrettävää, että biodiversiteetti koetaan haastavaksi aiheeksi, koska vakiintuneita standardoituja laskentamenetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Vinkkini kuitenkin on, että lähtekää rohkeasti liikkeelle suurista linjoista, vaikkei kaikkea dataa vielä olisikaan saatavilla. Tärkeintä on jatkuvasti sekä kehittää raportointia että pyrkiä tulosten pohjalta muuttamaan liiketoimintaa planeettamme rajojen sisään sopivaksi.”

Biodiversiteettiraportoinnissa alkuun pääseminen on usein vaikeinta. Käytännön ensiaskeleita voivat olla esimerkiksi toiminnan vaikutusten alustava kartoitus ja vaikutusten hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle

8 % vastaajista nosti kiertotalouden suurimmaksi haasteeksi CSRD-raportoinnissa. Kiertotaloudessa kuitenkin piilee merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lounean Jutta Valkeinen jakoi konkreettisen esimerkin. Kaksoisolennaisuusprosessin avulla Lounea tunnisti IT-laitteiden kierrätyksen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi: ”Aluksi panostukset kierrätettyihin IT-laitteisiin olivat melko pieniä. Sidosryhmien palautteen ja prosessin myötä kuitenkin kävi ilmi, että suuremmat panostukset ovat selkeä toive ja mahdollisuus liiketoiminnallemme. Yhtiön johto otti asian vakavasti ja tunnisti sen potentiaalin.”

Kiertotalouden kehittäminen voi siis syntyä pienistäkin askelista, kun organisaatio kuuntelee sidosryhmiään ja kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisesti.

Sosiaalinen vastuu hallinnassa – mutta arvoketju tuo haasteita

Sosiaaliset kysymykset, kuten työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat, eivät nousseet kyselyssä suuriksi haasteiksi. Suomessa yritykset ovat perinteisesti hoitaneet nämä asiat hyvin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin arvoketjun hallinta: 25 % vastaajista tunnisti haasteita erityisesti arvoketjun työntekijöiden olosuhteiden arvioinnissa ja hallinnassa.

Erityisesti globaalit toimitusketjut voivat asettaa haasteita, kun tietoa työolosuhteista tai ihmisoikeusvaikutuksista on vaikea saada. Tähän ratkaisuja voivat tarjota paremmat seurannan ja raportoinnin prosessit ja työkalut sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö kumppaniverkostojen kanssa.

Kiinnostuitko vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä? Me autamme rakentamaan selkeän ja vaikuttavan raportointikokonaisuuden.

Mervi Teerikangas, UseLess Company
Hanne Mäkelä, IR Partners

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ota yhteyttä Hanneen!
 

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

Tutustu Hanneen

Kaksoisolennaisuusprosessi vaatii aikaa ja huolellisuutta

Kaksoisolennaisuusarviointi on keskeinen osa CSRD-raportointia. Se on myös aikaa, resursseja ja koko yrityksen sitoutumista vaativa strateginen ja osallistava prosessi. Kaksoisolennaisuuden huolellinen arviointi on myös koko ESRS-raportin perusta.

Tämä tuli ilmi IR Partnersin ja UseLess Companyn toimeksiannosta toteutetussa kyselytutkimuksessa, jossa haluttiin kuulla yritysten kokemuksia kestävyysraportoinnin haasteista ja ratkaisuista. Tuloksia esiteltiin Kokemuksia CSRD-raportoinnista-webinaarissa 3.12.2024.

34 % vastaajista koki kaksoisolennaisuuden toteuttamisessa haasteellisinta olleen omien resurssien riittävyys ja vastuunjako yhtiön sisällä. Lisäksi 32 % vastaajista koki standardien ja ohjeistuksen tulkinnan haasteelliseksi.

Jutta Valkeinen Louneasta kertoi, että kaksoisolennaisuusprosessi Louneassa vei noin 4–6 kuukautta. Aikaa vaati sidosryhmien tavoittaminen, organisaation oman johdon osallistuminen ja kalenterointi. ”Päätimme lähteä prosessiin hyvän yhteistyökumppanin kanssa ja halusimme tehdä sen huolellisesti. Olemme tyytyväisiä, että toimimme näin ja koemme, että onnistuimme tekemään prosessin hyvin ja kattavasti. Prosessin aikana nousi esille uusia teemoja, jotka kehittävät yhtiön liiketoimintaa”, Jutta totesi.

Tapio Nelimarkka Relais Groupista korostaa raportointivaatimuksista seuraavan työn laajuutta ja toteaa huolellisen olennaisuusarvioinnin olevan perusta niiden täyttämiselle: ”Jos kaksoisolennaisuusprosessi tehdään huolella, on datan keruu ja raportointi sekä tulevaisuuden tavoiteasetanta helpompaa ja selkeää.”  Hän myös muistutti, että kaikki kaksoisolennaisuutta ja raportointia tekevät ovat uuden asian äärellä.

💡 Hanne Mäkelä IR Partnersilta tiivistää tärkeimmän viestin:

“Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tärkeintä on tunnistaa huolella yhtiön liiketoiminnan keskeiset kestävyysvaikutukset ja niiden kautta nousevat liiketoimintamahdollisuudet ja -riskit. Huolellinen pohjatyö luo edellytykset kestävyystyön strategiselle kehittämiselle, helpottaa tulevaisuuden raportointia ja auttaa keskittämään resurssit oikeisiin asioihin.”


 

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ilmoita kiinnostuksesi sähköpostitse hanne.makela@irpartners.fi.

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

Tutustu Hanneen

Miten onnistua mediasuhteissa? Viisi vinkkiä

Ansaittu medianäkyvyys vakuuttaa aina paremmin kuin maksettu mainos. Kun mediatyötä tehdään oikein, se hyödyttää sekä profiiliaan nostavaa yritystä että uutisnälkäistä mediaa – ja sen kohdeyleisöä. Mutta miten sitä sitten tehdään oikein? Kokosimme viisi vinkkiä onnistuneeseen PR-työhön.

Määrittele tavoite

Näkyvyys näkyvyyden vuoksi on heikko lähtökohta. Kun yritys lähtee rakentamaan mediasuhteita, ensimmäinen askel on konkretisoida, mihin niillä pyritään. PR-työn tavoite tukee liiketoiminnan tavoitteita ja voi olla esimerkiksi tunnettuuden kasvattaminen uudella markkinalla, brändimielikuvan parantaminen, ajatusjohtajuuden rakentaminen tai vaikkapa pääomasijoittajien kiinnostuksen herättäminen. Tavoite ohjaa käytännön tekemistä, kuten näkökulmien kehittelyä ja viestien kohdentamista.

Suunnittele

Moni yritys yrittää kyllä rakentaa profiilia ansaitussa mediassa, mutta antaa kuulua itsestään harvakseltaan ja epäjohdonmukaisesti. Mediasuhteiden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. Tämä tarkoittaa muun muassa puhehenkilöiden määrittelyä ja tarvittaessa valmennusta, relevantin mediakentän kartoittamista, alan puheenaiheisiin perehtymistä, nykytila-analyysia ja benchmarkkausta.

Aikatauluta

Hyväkään suunnitelma ei vie pitkälle, jos sen rakennettuaan jää odottelemaan, että jotain jännittävää tapahtuu. Välillä yrityksillä on paljonkin uutisoitavaa, mutta välissä on myös hiljaisempia aikoja. Tällaisina aikoina ei kannata antaa itsensä painua unohduksiin. Mielipidekirjoitusten avulla voi tuoda esiin näkökantojaan toimialaa koskettavissa aiheissa, toimittajien kanssa voi järjestää taustoittavia tapaamisia ja sosiaalisessa mediassa käydä aktiivista keskustelua.

Muista median tarpeet

PR-työtä tekevällä yrityksellä on omat tavoitteensa, mutta mediankin tarpeet on syytä pitää mielessä. Toimittajaa on turha vaivata aiheella, jolla ei ole uutisarvoa. Vielä huonompi ajatus on tyrkyttää toimitukselle puhdasta markkinointisisältöä. Proaktiivisessa mediatyössä on tärkeää tietää, mitä tarjoaa ja kenelle. Hyvin valmisteltu kulma ja yhteydenoton kohdentaminen toimittajalle, jonka tietää seuraavan aihepiiriä tai toimialaa, ovat hyvä alku. Laadukkaita kuvia kannattaa tarjota jo ennen, kuin toimittaja niitä pyytää.

Jousta

Vahva suunnitelma vie pitkälle, mutta maailmassa sattuu ja tapahtuu. Merkittävät tapahtumat voivat vallata mediatilan, jolloin ajoitusta on viisainta miettiä uudelleen. Yrityskauppa voi kaatua tai tuotelanseeraus viivästyä. Yllätyskäänne voi toki olla positiivinenkin – vaikkapa merkittävä tunnustuspalkinto, josta halutaan kertoa nopealla aikataululla. Suunnitelma on hyvä pitää ajassa kiinni ja päivittää, jos muutokset yrityksen toimintaympäristössä sitä edellyttävät.


Haluatko tietää lisää aiheesta? Ota yhteyttä!


Blogin on kirjoittanut Riina Tuominen, IR Partnersin viestintäkonsultti, riina.tuominen@irpartners.fi.


Siirry takaisin sivun alkuun