IR Partners, etusivu

Oppeja kaksoisolennaisuudesta osana kestävyysraportointia

Euroopan kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on tuonut mukanaan uuden kaksoisolennaisuus-käsitteen, johon mekin olemme asiakkaidemme kanssa päässeet syventymään perin pohjin viimeisen vuoden aikana. Käytännössä kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että perinteisen vaikutustarkastelun lisäksi kestävyyskysymyksiä on tarkasteltava taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Aiemmin GRI-viitekehyksen mukaan raportoineet yhtiöt ovat tottuneet siihen, että vastuullisuudessa ja sen raportoinnissa tulee keskittyä olennaisiin aiheisiin. Aiemman määritelmän mukaan ne ovat olleet niitä kokonaisuuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa eniten – joko haitallisesti tai positiivisesti. Yhtiön omien näkemysten lisäksi on huomioitu sidosryhmien näkemykset olennaisten aiheiden priorisoinnissa. Eli siltä osin prosessi on vastuullisuusraportoinnin konkareille tuttu. Uutta on se, että yhtiön oman toiminnan lisäksi tarkastelussa tulee huomioida koko yrityksen arvoketju.

Lisämausteen vaikutustarkasteluun tuovat direktiivissä määritellyt vaikutusten arvioinnin ulottuvuudet: ensin tulee pohtia, onko vaikutus todellinen tai mikä on sen toteutumisen todennäköisyys. Vaikutusten vakavuutta tulee arvioida mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen kautta. Jo aiemmin näitä samoja asioita on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt prosessi on määrämuotoistettu vertailtavuuden helpottamiseksi. 

Myös kaksoisolennaisuuden toista puolta eli vastuullisuusriskien arviointia on monissa yhtiöissä tehty jo aiemmin osana yritysriskien hallintaa ja arviointia. Nyt tähän tarkasteluun tulee kuitenkin mukaan uusia elementtejä, kun tarkastelun aikajänne pitenee ja riskien lisäksi tulisi arvioida myös kestävyyskysymyksistä nousevia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lopuksi nämä kaikki tarkastelun eri ulottuvuudet olisi kyettävä tuomaan yhteen, jotta yhtiö pystyy keskittymään juurikin niihin kaikkein olennaisimpiin aiheisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta muutama käytännön vinkki auttaa eteenpäin:

  • kannattaa käyttää alkuun riittävästi aikaa oman arvoketjun ja vastuullisuuskontekstin hahmottamiseen aina alkutuotannosta tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Näin kestävyysvaikutukset ja niiden laajuus alkavat hahmottua paremmin.
  • ESRS-raportointistandardit sekä niiden ala-aiheet ja ala-ala-aiheet tarjoavat kattavan pohjan olennaisuuden tarkastelulle ja ohjaavat keskustelun riittävän syvälliselle tasolle. Lista voi alkuun tuntua puuduttavalta, mutta kannattaa käyttää sen läpikäyntiin riittävästi aikaa ja ajatusta, jotta näkökulmat tulee käytyä läpi mahdollisimman monipuolisesti.
  • sähköiset työkalut voivat auttaa prosessin vaiheiden läpikäynnissä ja dokumentoinnissa, mutta pohdintaa ja lopullista arviointia ne eivät yhtiön puolesta tee. Näin ollen on tärkeää, että prosessissa on mukana laajaa osaamista ja ymmärrystä eri puolilta organisaatiota.

Lohduttavaa tässä kokonaisuudessa on mielestäni se, ettei kaikkea tarvitse saada valmiiksi kerralla. (Kaksois)olennaisuutta tullaan tarkastelemaan jatkossa säännöllisesti ja yhtiöiden ymmärrys kestävyyskysymyksistä kasvaa sen myötä.  Samalla yhtiöiden vastuullisuusohjelmat kehittyvät, yhtiöt kirittävät toisiaan ja myös regulaatio tulee kirittämään tätä kehitystä.

Jos kaipaat sparraajaa kaksoisolennaisuuden pohtimiseen tai kumppania kestävyysraportointiin, ole ihmeessä yhteydessä!

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi
Liiketoimintajohtaja, vastuullisuusviestintäpalvelut

PS. Nyt on hyvä aika aloittaa kaksoisolennaisuuden analysointi, jos yrityksenne täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR. Tämän kokoluokan yrityksille (riippumatta siitä ovatko ne listattuja vai ei), kestävyysraportointivelvoite tulee voimaan vuoden 2025 tiedoista eli ensimmäinen lakisääteinen kestävyysraportti tulee julkaista keväällä 2026. 

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne toimii IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.

Miksi päästit sen – ja muuta olennaista kestävyysraportoinnista

Muistan vieläkin elävästi sen päivän Lassilassa reilu kymmenen vuotta sitten, kun kollegani päästi suustaan kirjainyhdistelmän “GRI”. Siitä hetkestä alkoi yhteinen taipaleemme tuon kirjainyhdistelmän kanssa. Loputon määrä exceleitä, tulkintaa, benchmarkien kaivelua ja iltaan venyneitä kokouksia. Suostuttelua, vakuuttelua, turhautumista ja melkein luovuttamista. 

Tällöin ”miksi päästit sen (kirjainyhdistelmän suustasi)?” -kysymys legendaarisen Kummeli-sketsin hengessä auttoi meitä turhautumisvaiheen yli. Ja seuraavana keväänä saimme katsella ylpeinä ensimmäistä standardeihin pohjautuvaa vastuullisuusraporttiamme.  

Tuo aika on palannut mieleeni viime aikoina, kun ajattelen kaikkia niitä yrityksiä, jotka ovat saaneet tutustua kirjainyhdistelmiin “CSRD” ja “ESRS”. Uskon, että ne ovat herättäneet kunnioitusta ja innostusta, mutta ehkä hiukan turhautumista ja pelkoakin. Satoja sivuja paperinmakuista tekstiä, tuntematonta terminologiaa ja kohinaa kaikissa kanavissa.  

Lakisääteiseen kestävyysraportointiin siirtyminen on iso askel. Standardien tulkinta on hankalaa. Meille GRI:n vanhoille tutuille se on hiukan helpompaa kuin muille. Yhdessä GRI:n kanssa olemme kasvaneet ymmärtämään olennaisuutta ja sitä, miten voimme juuri meidän liiketoimintamme kautta vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka elää myös tuleville sukupolville.  

Tulevina vuosina vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyviä kirjainyhdistelmiä tuli lisää, mutta GRI oli ja pysyi. Jossain vaiheessa itseluottamuksemme raportoijina kasvoi niin, että uskaltauduimme lähtemään varmentamaan vastuullisuusdataamme. Nyt niitä exceleitä käytiin läpi yhdessä varmentajien kanssa, tulkittiin ja kaiveltiin lisätietoja. Varmennus antoi vastuullisuustyöllemme taas lisää pontta ja luotettavuutta. 

Lopulta vastuullisuusteemat jalkautuivat osaksi yrityksemme tarinaa ja standardien mukaan rakennettu ja varmennettu vastuullisuus auttoi meitä sanoittamaan merkityksemme kestävämmän maailman rakentamisessa. Viherpesua pelkäämättä. 

Tänä päivänä suhteeni GRI:hin on mutkaton ja sen avulla uskon näistä uusista kirjainyhdistelmistäkin syntyvän hyviä, standardeihin perustuvia ja varmennettuja vastuullisuusraportteja. CSRD tuo olennaisuuteen mukaan yrityksen omien vaikutusten tarkastelun lisäksi myös toisen näkökulman: kuinka kestävyysteemat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Koska meillä ei ole vaihtoehtoja. Raha ohjautuu yrityksiin, jotka huomioivat kestävyyden vaikutukset omaan toimintaansa. Lainsäätäjä on viisas.  

Jos olet itse turhautumisvaiheessa tai CSRD herättää muita tunteita, joiden käsittelyyn kaipaat apuja tai olkapäätä, niin täällä ollaan.  

Hanne Mäkelä 
050 385 8670 
hanne.makela@irpartners.fi

PS. Vuosien varrella ”miksi päästit sen?” kysymys on ollut mielessäni monta kertaa. Sen merkitys on vain muuttunut. Päästöt ja ilmastonmuutos ovat kestävyystyön ytimessä. 

GRI=Global Reporting Initiative, tänä päivänä yleisimmin käytössä oleva standardeihin perustuva kestävyysraportointiviitekehys. 

CSRD= Corporate Sustainability Reporting Directive eli EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka tuo uusia raportointivelvoitteita sadoille suomalaisille yrityksille.  

ESRS= The European Sustainability Reporting Standards, joiden perusteella yritysten tulee raportoida määrämuotoista tietoa kestävyysvaikutuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Pohjautuu monilta osin GRI-standardeihin. 

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne toimii IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.

Ovatko yrityksesi kestävyysraportoinnin resurssit kunnossa?

Se on selvää, että yhtiöiden vastuullisuus ja kestävyys ovat esimerkiksi uusien pääomien vaade nykypäivänä. Sijoittajat arvostavat korkealle vastuullisia tuotteita ja palveluita sekä etsivät sijoituskohteita, joissa kestävyyteen panostetaan ja sitä kehitetään määrätietoisesti ja määrämuotoisesti.  

Raportointivaateet lisääntyvät merkittävästi ja koskevat yhä useampia yrityksiä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD myötä. 

Yhtenäisellä tavalla raportoida tavoitellaan läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta, selkeyttä ja avoimuutta, mikä on maapallomme kannalta erittäin tarpeellista ja samalla asettaa toimijat samalle viivalle kestävyyden arvioinnin suhteen – reilua, eikö. Päänvaivaa taas voi aiheuttaa resursointi sekä vaatimusten, velvoitteiden ja lainsäädännön muutosten perässä pysyminen.  

  Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkosto FIBSin (Finnish Business & Society) teettämän Yritysvastuu 2023 -tutkimuksen mukaan vastuullisuuteen liittyvät suurimmat haasteet tulevaisuuden kannalta ovatkin juuri osaamisvaje ja resurssit. Tutkimukseen vastanneista vain 6 prosenttia arvioi osaamisensa olevan riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin, ja vain joka kymmenes arvioi käytettävien resurssien sekä toimenpiteiden olevan riittäviä suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. 

 Kestävyystyö on hyvin eri tilassa erilaisissa yrityksissä. Jostain on kuitenkin aloitettava ja toisaalta edistyneenkin matkan varrella voi huomata, että fiksuin tapa toimia vaatii kumppanuuksia. Koska vastuullisuuden tulee olla kiinteä osa liiketoimintastrategiaa ja tukea sitä kautta liiketoimintaa, on työn starttaaminen jo yrityksen perustamisvaiheessa aiheellista.  

 Kumppaniverkoston kanssa tekeminen on monipuolisempaa – yhtiötä ulkopuolelta katsovat silmät voivat nähdä jotakin laajemmin ja tuoda uusia ajatuksia. Myös työtaakan jakaminen helpottaa, kaikkea ei tässäkään tarvitse osata ja tehdä yksin. 

Mietityttääkö raportointi tai kaipaatteko siinä tukea? 
Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä askarruttavia asioita! 

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi   

Jo nyt vaade kestävyysraportoinnista velvoittaa määrätyin kriteerein muun muassa suuria pörssiyhtiöitä, ja laajenee kattamaan kevään 2026 raportoinnissa yrityksiin, jotka täyttävät seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR (nämä ovat lokakuussa 2023 päivitetyt indeksikorjatut rajat). PK-sektorin listatut yhtiöt siirtyvät raportoinnin velvoitteen piiriin kolmannessa vaiheessa vuonna 2027 kahden vuoden siirtymäajan puitteissa. 

FIBS Yritysvastuu 2023 -tutkimus

Kirjoittaja
Tanja Kakko

Tanjalla on viestinnän ja markkinointiviestinnän kokemus yli 20 vuoden ajalta niin listatuista kuin pääomasijoittaja- kuin perheomisteisista yhtiöistä. Vahvuutena laaja ja käytännönläheinen kokemus eri toimialoilta, liiketoimintaosaaminen, sijoittajaviestintä sekä omistaja-arvon kasvattaminen.

Tarvitaanko kestävyysraportoinnissa otsalamppua?

Valmistautuminen velvoittavaan kestävyysraportointiin on ensi vaiheessa kestävyysdirektiivin (CSRD) piiriin astuvilla yrityksillä ollut jo hyvän tovin käynnissä. Pikkuhiljaa myös pienemmät yhtiöt käynnistelevät koneistojaan. Raportoinnin määrämuotoisuuden kautta yritysten vertailtavuus paranee ja avoimuus kasvaa. CSRD:n toivotaan kirittävän kestävän liiketoiminnan ja toimintatapojen kehittämistä, mutta vähintäänkin se pakottaa kertomaan kestävyystavoitteista ja nykytilasta yhteisen vertailtavan kehyksen kautta. 

Olennaisuuden merkitys on kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ytimessä. Yritykset ohjataan kertomaan juuri niistä kestävyysasioista, joiden merkittävyys kunkin liiketoiminnassa on kaikkein oleellisin ja keskittyvän niihin aiheisiin, jotka ovat sidosryhmien näkökulmasta vaikutuksiltaan merkittäviä ja yrityksen liiketoiminnalle keskeisiä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Toisin sanoen tiedolla pitää olla käyttöä ja sen avulla sidosryhmien pitää pystyä arvioimaan yrityksen tulevaisuutta ja tehdä tiedon pohjalta päätöksiäkin. Sijoittaja, asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työntekijät kaipaavat erilaista tietoa päätöksentekonsa tueksi. 

Olennaisuuden arviointi ja kestävyystekijöiden rooli liiketoiminnassa ei ole kertaharjoitus, vaan jatkuvaa liiketoiminnan kehittämistä.

  1. Mikä on kestävyyden ja vastuullisuuden merkitys yrityksen liiketoimintamallissa, strategiassa ja johtamisessa? 
  2. Mitä kestävyysvaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja miten niihin vastataan liiketoiminnan kehittämisen kautta? 
  3. Mitkä kestävyysaiheet ovat vaikutuksiltaan olennaisia sidosryhmien kannalta?
  4. Miten olennaiset kestävyystekijät vaikuttavat taloudelliseen suoriutumiseen?
  5. Miten tästä kaikesta kerrotaan eri sidosryhmille? 

Raportointiaakkoset hämärtävät helposti punaisen langan ja sumuun on helppo eksyä. Kannattaakin ottaa otsalamppu avuksi ja katsoa miten kestävyysasiat voi integroida olemassa oleviin prosesseihin yrityksessänne. Datapisteviidakossa suunnistaessa kannattaa pitää mielessä iso kuva ja se olennainen seikka, mitä raportoinnin ja viestinnän kautta yritys liiketoiminnastaan sidosryhmille kertoo. Kirkkaan kestävyysvision avulla taklaa riskit ja löytää uusia mahdollisuuksia.

Mietityttääkö raportointi tai kaipaatteko siinä tukea? 

Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä askarruttavia asioita!
Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi  

Kestävyysraportointidirektiivin käyttöönotto tapahtuu portaittain. Ensimmäisinä direktiivin mukaisesti vastuullisuudestaan kertovat vuoden 2024 tiedoista vuonna 2025 suuyritykset ja yleisen edun kannalta merkittävät PIE-yhteisöt, seuraavana vuonna 2025 muut isot kirjanpitovelvolliset yritykset ja siitä portaittain säätely ulottuu pienemmille yrityksille. EU-tasolla direktiivi koskettaa kymmeniä tuhansia yrityksiä ja Suomessa satoja ja välillisten vaikutusten kautta tuhansia. 

Keskitytään olennaiseen ja tehdään vastuullisuutta liiketoimintalähtöisesti 

Suomen hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä muutosehdotukseksi lakeihin, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive). Näiden muutosten myötä yhä useammat yritykset velvoitetaan raportoimaan kestävyyskehityksestään osana virallista tilinpäätöstään.  

Laajaan dokumentaatioon nojaava raportointiohjeistus saattaa tuntua hankalalta tai jopa hiukan toissijaiselta liiketoimintahaasteiden edessä. Nyt viimeistään on kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei kyse ole vain raportointiharjoituksesta.  

Lakisääteisen raportoinnin tarkoituksena on tehdä yritysten kestävyysponnistelut näkyviksi ja vertailukelpoisiksi. Kyse on aidoista liiketoimintariskeistä ja -mahdollisuuksista, jotka vaikuttavat jo nyt monissa tapauksissa vähintään rahoituksen ja henkilöstön saatavuuteen.  

Suuremmat yritykset ovat tarttuneet kestävyysasioihin jo aiemmin. Edelläkävijät käynnistivät vastuullisuusohjelmiaan ja raportointia vapaaehtoisuuden pohjalta jo vuosia sitten, ja kirjanpitolakiin raportointivelvoite tuli suurille listayhtiöille ja yleisen edun kannalta merkittäville (PIE) yhtiöille jo vuonna 2018. Samoihin aikoihin ESG-teemat, ilmastonmuutos edellä, nousivat yhä vahvemmin institutionaalisten sijoittajien agendalle ja sitä kautta myös paine erityisesti julkisesti listattuja yhtiöitä kohtaan alkoi nousta.  

Edelläkävijöiden keskuudessa ilmastonmuutos alkaa jo olla ”hoidettu” ja tänä päivänä fokusoidaan luonnon monimuotoisuuteen sekä muihin nouseviin teemoihin. Vastuullisuusosaajista käydään kovaa kilpailua ja johtoryhmissä puhutaan vastuullisuusmittareista sujuvasti muiden liiketoimintamittarien rinnalla. Kestävyysteemat on nostettu strategian keskiöön ja riskien sijasta keskitytään vastuullisuuden ympärille luotaviin liiketoimintamahdollisuuksiin. 

Samaan aikaan monet pienemmät yritykset ovat perusasioiden äärellä. Vastuullisuuskokonaisuus pitäisi ottaa haltuun, mutta mistä aloittaa? Mitä laki meiltä edellyttää ja milloin?  

Ymmärrän hyvin, että asia hämmentää. Koska olen itse ollut mukana parissa yhtiössä käynnistelemässä vastuullisuuskokonaisuutta, kehotan tarkastelemaan asiaa liiketoimintalähtöisesti.  

Hyvä lähtökohta on löytää vastauksia tärkeimpiin peruskysymyksiin: Kuinka kestävän kehityksen teemat vaikuttavat liiketoimintaamme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Miten meidän toimintamme vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön? Miten pystymme vähentämään haitallisia vaikutuksia ja tarttumaan kestävän kehityksen mahdollisuuksiin? Näkevätkö tärkeimmät sidosryhmämme asiat samalla tavalla? Mitkä ovat juuri meidän toimintamme kannalta olennaiset vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet? Miten pystymme niitä hallitsemaan? 

Näiden peruskysymysten kautta saamme luotua raamit omalle vastuullisuusohjelmallemme ja/tai kestävän kehityksen strategialle. Lisäksi tarvitaan johtamiskäytänteet ja mittarit, joilla voimme seurata teemojen kehittymistä. Sitten ollaan jo aika pitkällä – ja se lakisääteinenkin raportti syntyy huomattavasti helpommin. 

Jos aihe kiinnostaa tai mietityttää, niin jutellaan mielellään lisää.  

Hanne Mäkelä
Puh. 050 385 8670. 

PS. Jos kaksi seuraavasta kolmesta ehdosta täyttyy, tulee teidän raportoida vuoden 2025 kestävyyskehityksestänne CSRD:n mukaisesti: 250 hlöä, tase 20 M€, liikevaihto 40 M€. Listatut pk-yritykset tulevat lakisääteisen raportoinnin piiriin vuotta myöhemmin.  

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne on aloittanut IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.

Yhteistyötä ja asiantuntemusta raportoinnin suunnittelusta toteutukseen

Nyt on käsillä se aika, jolloin puheenparteen otetaan mielellään sanaparit, ennen lomia ja lomien jälkeen. Kesäkuun toisella viikolla EU julkaisi asetusluonnoksen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) standardeista. Pakollisten raportoitavien asioiden määrä on supistunut jonkin verran EU:n aiempiin standardiluonnoksiin verrattuna, siirtymäaikahelpotuksia on tullut etenkin pienemmille yrityksille ja olennaisuusarvioinnin merkitys kasvanut. Helpotuksista huolimatta useilla yrityksillä on takamatkaa kirittävänä niin vastuullisuuskäytänteissä, datan laadussa kuin näistä kertomisessa. 

Vuodesta 2024 lähtien kestävyysraportointivelvoite koskee suuria yrityksiä, jotka ovat nyt NFRD:n piirissä, mutta se laajenee asteittain muun muassa pienempiin listayhtiöihin. Suurten yritysten tiedontarve alihankkijoidensakin kestävyysdatasta pysyy ajankohtaisena ja laajenee nykyisestä. Eri arvioiden mukaan raportoinnin piiriin muutaman seuraavan vuoden aikana Suomessa tulee lähes tuhat yritystä. 

Vastuullisuusraportointi oli aiemmin hyvin viestintäkeskeistä, vaikka ilahduttavasti viimeisen 10 vuoden aikana vastuullisuusasiantuntijoiden rooli vastuullisuuden kehittämisessä on kasvanut merkittävästi. Nyt raportointi on jo saavuttanut ja saavuttamassa talousjohtajien pöydät, kun kestävyystekijät ovat integroituneet yritysten liiketoimintamalliin mahdollisuuksien ja riskien kautta ohittamattomasti. Kestävyysraportoinnistakin tulee osa hallituksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja kestävyysasiat, kuten riskit, mahdollisuudet, tavoitteet ja mittarit niin ympäristö- kuin sosiaalisesta vastuusta uivat samaan aikatauluun tilinpäätöksen kanssa. Yhteistyötä ja asiantuntemusta tarvitaan monella kaistalla: kestävän liiketoiminnan kehittämistä, viestintää kertomaan teoista ja talousraportointia osoittamaan yrityksen suunnan ja tulevaisuuspotentiaalin vertailukelpoisten lukujen valossa. 

Ennen kuin automaattiviesti kesälomalle on laitettu meiliin kannattaa varmistaa:

Tiedätkö, mitä velvoittava kestävyysraportointi yrityksellenne tarkoittaa?

Tiedätkö, mikä on teidän yrityksenne valmius vastata uuteen raportointiin?

Onko olennaiset kestävyysasiat yrityksessänne määritelty? 

Onko talousjohtajanne tietoinen hänen työpöydälleen tulevasta kestävyysraportoinnista? 

Onko teillä nimetty henkilö vastaamaan kestävyysraportointiprojektista?

Tarvitsetko apua kestävyysraportointiin valmistautumisessa? Ota yhteyttä! Keskustellaan, kuinka voimme yhdessä lähteä kehittämään yrityksesi valmiuksia kestävyysasioissa.

Kestävyysraportit – kohtahan niitä lukevat kaikki 

Vastuullisuusraportointi on jokakeväinen ponnistus. Työn mielekkyyttä ja strategista merkitystä lisää se, että vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat integroituneet aiempaa kiinteämmin osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Raportoinnilla vastuullisen toiminnan merkitys tuodaan yhä näkyvämmäksi ja mitattavammaksi. Kaiken vastuullisuustyön perimmäisenä tarkoituksena onkin sitoutua viemään maailma kohti parempaa tulevaisuutta. 

Vastuullisuusviestintäveteraanejakin hengästyttää aika ajoin akronyymihumppa ja pykäläviidakko, mutta onneksi raportoitavat asiat sellaisenaan eivät ole ydinfysiikkaa. Hyvä niin, sillä CSRD – se akronyymeistä tutuin – kolkuttaa jo useamman yrityksen ovea. Jos yrityksenne ei vielä kerro kattavasti vastuullisuudesta, kannattaa uhrata hetki muutamalle kysymykselle.

  1. Miten yrityksenne vaikuttaa toimintaympäristöönsä? Entä miten toimintaympäristö vaikuttaa yritykseenne?
  2. Mitkä ovat olennaiset kestävyysriskit ja mahdollisuudet nyt, entä tulevaisuudessa? 
  3. Onko kestävyystekijöille tavoitteita, joita mitataan? Ovatko tavoitteet ajan tasalla?
  4. Onko vastuullisuus ja raportointi yrityksessänne vastuutettu? 
  5. Onko vastuullisuus jo ylimmän johdon agendalla? 

Vuodesta 2024 kestävyysraportointi, CSRD, koskee nykyistä useampaa yritystä ja jatkossa myös pienempiä yrityksiä. Paniikkiin ei kuitenkaan ole aihetta. Hyvin johdetut yritykset kyllä hanskaavat homman. Kun asiat myös hoidetaan mallikkaasti eli huolehditaan työntekijöistä, sidosryhmistä, ympäristöstä ja hyvästä hallinnosta, niin ollaan jo pitkällä. 

Pieni huomautus kestävyysraportointiin liittyen: jos et ole kuullutkaan CSRD:stä, niin googlaaminen kannattaa aloittaa tänään. Enää ei nimittäin riitä, että toimii vastuullisesti. Omista vastuullisuusteoista ja -tavoitteista pitää myös löytyä dataa ja niistä pitää kertoa. 

Jos vastuullisuusviestinnän ja raportoinnin aloittaminen tuntuu haastavalta tai haluat kehittää yrityksesi vastuullisuusviestintää, ota meihin yhteyttä. Me teemme monimutkaisesta hieman yksinkertaisempaa. Ja aina on hyvä muistaa sekin, että parempi ottaa pieni askel eteen kuin taaksepäin. Valmistautuminen on hyvä aloittaa nyt.

Ota yhteyttä

Kestävyysraportointia intervallitreenein

Viime vuodet ovat olleet vastuullisuusraportoinnissa vauhdikasta aikaa. Uutta velvoittavaa yritysvastuusääntelyä on tullut ja tulossa tiuhaan tahtiin.

  • EU:n parlamentti hyväksyi vuoden 2022 lopussa kestävyysraportointidirektiivin CSRD:n.
  • Kestävyysraportoinnin velvoittavuus laajenee ja syvenee direktiivin myötä ja siitä tulee lakisääteistä vuonna 2024. 
  • Eri kokoiset yritykset tulevat pakollisen raportoinnin piiriin vähittäin. 
  • Kestävyysraportointistandardit (ESRS) määrittelevät ja yhtenäistävät jatkossa raportoitavan yritysvastuusisällön. 

Kestävyysraportoinnin velvoittavuus tulee portaittain laajentumaan myös pienempiin yrityksiin, jotka eivät ole aiemmin välttämättä vastuullisuudestaan raportoineet lainkaan. Tässä kaikessa riittää valmisteltavaa, kun esimerkiksi laki-, HR- ja viestintäosastot saattavat varsinkin pienemmissä yrityksissä olla yhden ihmisen kokoisia. Kehittämistä ja kirimistä riittää edelleen myös rutinoituneilla raportoijilla niin prosessien hiomisessa eheiksi kuin raportoinnin uudelleen jäsentämisessä.

Kehityksessä on nähtävissä kuitenkin paljon hyvää. 

  • Yrityksen sisällä päällekkäisen kerronnan tarve vähenee ja se antaa tilaa erottautumiselle ja kohdennetulle viestinnälle eri sidosryhmille.  
  • Yhtenäiset raportointivelvoitteet tulevat selkeyttämään ja yhtenäistämään tällä hetkellä kirjavia ja usein sekaviakin raportointikäytäntöjä. 
  • Yritysten vertailu helpottuu. Tällä hetkellä se voi usein olla todella työlästä ja vaikeaa, jopa tottuneelle raporttien lukijalle. 

Maalissa odottaa tehokas prosessi ja ymmärrettävä raportti

Kestävyys ja vastuullisuus ovat olleet jo pitkään itsestään selvä osa menestyvien yritysten liiketoimintaa. Tietyt periaatteet ja käytännöt ovat tulevassa sääntelyssä velvoittavia kaikille yrityksille, mutta olennaisuuden tarkastelu on edelleen se ydin, jonka ympärille kestävyysraportointi jatkossakin rakentuu. Siitä on hyvä lähteä kehittämisessä liikkeelle. 

Uudet 2021 käyttöön tulleet GRI-standardit ovat hyvin linjassa uusien lakisääteisten kestävyysraportointivaateiden kanssa, joten GRI-viitekehys on edelleen hyvä tapa peilata ja kehittää raportointia ja näin valmistautua myös lakisääteisiin velvoitteisiin. 

Nyt on hyvä aika ottaa pieni askel eteenpäin, jotta ei tarvitse loikata, kun raportoinnin velvoittavuus alkaa. Hyvä tapa edetä on rakentaa raportoinnin tiekartta tulevaan valmistautuen. Raportointiponnistus on yhteistyötä, jossa talous, vastuullisuus, viestintä ja juridiikka etenevät vuorovedoin matkalla yhteiseen maaliin. Maalissa odottaa tehokas ja yksinkertainen prosessi ja ymmärrettävä vaateet täyttävä raportointi.

Ota yhteyttä! Autamme kestävyyteen liittyvässä määrittelytyössä, raportoinnissa ja viestinnässä. 

Siirry takaisin sivun alkuun