IR Partners, etusivu

IR Partners toimi Fodelian tukena kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa

IR Partnersin vastuullisuustiimi fasilitoi elintarvikekonserni Fodelian kaksoisolennaisuus-arviointiprosessin osana yhtiön valmistautumista Euroopan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen lakisääteiseen raportointiin. Vuonna 2024 toteutetun arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa Fodelian toiminnan ja koko arvoketjun kannalta keskeiset vastuullisuusteemat, jotka ovat olennaisia liiketoiminnan vaikutusten ja/tai taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Arviointiprosessi, johon osallistui Fodelian puolelta laaja moniammatillinen työryhmä, eteni vaiheittain. Kattavan taustaselvityksen, nykytilanneanalyysin ja verrokkivertailun sekä sidosryhmähaastattelujen ja omalle henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn pohjalta saatiin hyvä käsitys yhtiön potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ESRS-raportointistandardien vaatimuksiin ja sidosryhmien odotuksiin peilaten. Seuraavassa vaiheessa tunnistettuja vaikutuksia priorisoitiin asiantuntijatyöpajoissa sähköistä työkalua hyödyntäen. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin yhtiön olemassa olevaa riskienhallintamallia hyödyntäen.

Kaksoisolennaisuusarviointi antoi Fodelialle selkeän kuvan liiketoimintansa kannalta keskeisistä kestävyysteemoista. Arvioinnin tulosten pohjalta IR Partners teki ehdotuksen Fodelian vastuullisuusohjelman päivityksille sekä fasilitoi asiantuntijatyöpajat ohjelman viimeistelemiseksi.

Projektin lopuksi prosessi dokumentoitiin tarkasti johto- ja hallituskäsittelyä sekä tulevaa varmennusta varten. Lisäksi IR Partners auttoi Fodeliaa tunnistamaan olennaiset ESRS-standardien mukaiset raportoitavat datapisteet sekä kehityskohteet, joihin yhtiön tulee panostaa raportointiin valmistautuessaan.

IR Partnersin johdolla hankalalta tuntuva prosessi eteni johdonmukaisesti vaiheesta toiseen. Tiimi oli kiitettävästi perehtynyt yhtiön liiketoimintaan, mikä osaltaan auttoi meitä löytämään yhtiön kannalta olennaiset raportoitavat asiat. CSRD-säännöstö tuntuu aluksi erittäin monimutkaiselta ja ajan löytyminen asian itsenäiseen opiskeluun muun kiireen keskellä on vaikeaa. Prosessin myötä koko vastuullisuustiimin osaaminen kasvoi ja olemme pystyneet ottamaan haltuun tämän moniulotteisen ja monimutkaisen kokonaisuuden”, sanoo Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen.

Fodelia kasvattaa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä kukoistavia menestystarinoita. Konsernille on ensiarvoisen tärkeää pitää suomalainen ruoantuotanto voimissaan. Fodelia omistaa elintarvikealan tiennäyttäjiä, jotka panostavat innovatiivisiin tuotteisiin, lisäarvoa tuottaviin asiakaskonsepteihin ja edistyksellisiin valmistusprosesseihin. Konsernin yhtiöt tarjoavat kuluttajille puhdasta, paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, jonka alkuperä varmasti tunnetaan.

Tervetuloa AfterWork-tilaisuuteemme: Vastuullisuus, kestävyys ja ESG – mikä on olennaista juuri nyt yhtiön hallituksen ja johdon näkökulmasta? 

Vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana ja yritykset ovat syystäkin hämillään kaiken kohinan keskellä. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen EU on luvannut keventää byrokratiaa ja komissio julkaisikin 26.2. kestävyyssääntelyn yksinkertaistamista koskevat Omnibus-ehdotuksensa. Toteutuessaan ehdotukset merkitsevät huomattavia kavennuksia voimassa olevaan sääntelyyn, mutta mitä nämä muutokset tarkoittaisivat yrityksille käytännössä ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Samaan aikaan edelläkävijäyhtiöt ovat jo pitkään nähneet kestävän toiminnan ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kilpailuetuna – regulaatiosta riippumatta. Parhaimmillaan myös kestävyysraportointi ja sitä tukevat prosessit lisäävät sidosryhmien luottamusta ja sijoittajien kiinnostusta, ohjaavat rahavirtoja kestävästi toimiviin yhtiöihin sekä tarjoavat yrityksille aiempaa kattavampaa tietoa strategisen päätöksenteon pohjaksi. Mitä tästä kaikesta tulisi nyt ajatella?

Liity seuraamme työpäivän päätteeksi pienen purtavan äärelle keskustelemaan näistä teemoista ja kuuntelemaan alan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sekä edelläkävijäyhtiöiden kokemuksia!

Aika: torstai 27.3.2025 klo 16:30–19:00 

Paikka: IR Partnersin toimisto Ruoholahdessa, Itämerentalo 2.krs, Tammasaarenlaituri 3, Helsinki

Paikkoja on rajoitetusti – varmista osallistumisesi ajoissa!

Ilmoittautumiset 13.3.2025 mennessä: janna.laitsaari@irpartners.fi

Ohjelma

Tilaisuuden avaus

Tiina Olkkonen, toimitusjohtaja, IR Partners 

Helene Auramo, perustaja, Nordic Listed Leaders 

Kestävyysraportointi – vaatimusten täyttämistä vai sidosryhmien tiedon tarpeisiin vastaamista?

Käytännön kokemuksia lakisääteisestä raportoinnista, kaksoisolennaisuusarvioinneista ja raporttien varmennuksesta.
• Hanne Mäkelä, liiketoimintajohtaja IR Partners, vastuullisuuspalvelut

Yrityscase-esimerkki

EU:n Omnibus-paketti kestävyyssääntelyn yksinkertaistamiseksi

Mitä on luvassa? Miten tämä vaikuttaa yritysten valmistautumiseen ja jo tehtyihin toimiin? Milloin mahdolliset muutokset voisivat tulla voimaan?

• Riikka Kuha, vastuullisuusasiantuntija, Hannes Snellman

Kestävyys yhtiön liiketoimintastrategian ytimessä: vuoropuhelu hallituksen ja toimivan johdon välillä, Case Auroora Yhtiöt

• Ville Voipio, hallituksen jäsen ja Antti Rauhala, toimitusjohtaja, Auroora Yhtiöt

Kuinka Nasdaq voi tukea yhtiöitä kestävien liiketoimintamallien edistämisessä ja läpinäkyvyyden kasvattamisessa pääomamarkkinoilla, Nasdaq Green Equity

• Minna Korpi, johtaja, Global Listing Services, Nasdaq Helsinki

Q&A, kaikki

Verkostoitumista


Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Nordic Listed Leadersin ja Hannes Snellmanin kanssa.

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaiden liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Vastuullisuuden asiantuntijana autamme asiakkaitamme toimimaan kestävästi sekä tunnistamaan ja viestimään vastuullisuuden ydinteemat selkeästi ja vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme viestintää liiketoimintalähtöisesti ja rakennamme kestävää omistaja-arvoa ammattitaidolla ja intohimoisesti – kuin itsellemme tekisimme.

Nordic Listed Leaders lyhyesti

Nordic Listed Leaders on yhteisö, joka tukee pörssiyhtiöiden johtajia ja hallitusjäseniä ammatillisessa kehityksessä ja verkostojen luomisessa. Yhteisö on avoin kaikille, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana toimineet johtotehtävissä tai hallituksen jäseninä Pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Yhteisö myös tarjoaa jäsenilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää uusia hallituksen jäseniä tai johtoryhmän jäseniä hyödyntämällä tekoälyä.

Hannes Snellman lyhyesti

Hannes Snellman on johtava suomalainen asianajotoimisto. Palvelemme asiakkaitamme laajasti eri oikeudenaloilla ja tarjoamme kokonaisvaltaisia strategisia ratkaisuja. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa ja inspiroivassa ympäristössä.

CSRD-raportointi haastaa organisaatioita – mistä lähteä liikkeelle? Lue asiantuntijoiden vinkit CSRD-prosessiin

Vastuullisuus on jo tänä päivänä monien yritysten kilpailuvaltti, mutta uudet raportointivelvoitteet tuovat mukanaan uusia haasteita. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo velvoitteita sadoille suomalaisyrityksille – mutta miten yrityspäättäjät ovat kokeneet sen käytännössä? Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Companyn teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityspäättäjät kokevat CSRD-raportointiprosessin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.

Tuore tutkimus paljastaa, että monilla yrityksillä on haasteita raportointistandardien tulkinnassa ja erityisesti ympäristövastuun saralla niin päästöraportoinnin, biodiversiteettivaikutusten ja kiertotalouden osa-alueilla. Miten näihin haasteisiin voi tarttua? Kokosimme yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset ja asiantuntijoiden vinkit. 

Päästöraportointi ja päästövähennyssuunnitelmat koetaan suurimpana haasteena

Tutkimuksessa ympäristökysymyksiin liittyvistä aihepiireistä haastavimmaksi tunnistettiin päästöraportointi sekä päästövähennyssuunnitelman laadinta. Erityisesti yrityksillä, joiden arvoketjut ovat pitkät, on päästölaskennat vaikea toteuttaa.

Relais Groupin Tapio Nelimarkka nosti esiin scope 3-päästöjen laskennan vaikeuden: ”Scope 1 ja 2 päästöt ovat vielä hallittavissa, mutta scope 3 haastaa meitä erityisesti globaalien hankintaketjujen osalta – esimerkiksi datan kerääminen EU:n ulkopuolelta voi olla hyvin vaikeaa.”

Biodiversiteetti koetaan vaikeaksi – rohkea alku vie eteenpäin

29 % vastaajista nosti esiin biodiversiteettivaikutusten mallintamisen ja raportoinnin haasteellisena osa-alueena.

UseLess Companyn Mervi Teerikangas kommentoi: ”On ymmärrettävää, että biodiversiteetti koetaan haastavaksi aiheeksi, koska vakiintuneita standardoituja laskentamenetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Vinkkini kuitenkin on, että lähtekää rohkeasti liikkeelle suurista linjoista, vaikkei kaikkea dataa vielä olisikaan saatavilla. Tärkeintä on jatkuvasti sekä kehittää raportointia että pyrkiä tulosten pohjalta muuttamaan liiketoimintaa planeettamme rajojen sisään sopivaksi.”

Biodiversiteettiraportoinnissa alkuun pääseminen on usein vaikeinta. Käytännön ensiaskeleita voivat olla esimerkiksi toiminnan vaikutusten alustava kartoitus ja vaikutusten hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle

8 % vastaajista nosti kiertotalouden suurimmaksi haasteeksi CSRD-raportoinnissa. Kiertotaloudessa kuitenkin piilee merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lounean Jutta Valkeinen jakoi konkreettisen esimerkin. Kaksoisolennaisuusprosessin avulla Lounea tunnisti IT-laitteiden kierrätyksen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi: ”Aluksi panostukset kierrätettyihin IT-laitteisiin olivat melko pieniä. Sidosryhmien palautteen ja prosessin myötä kuitenkin kävi ilmi, että suuremmat panostukset ovat selkeä toive ja mahdollisuus liiketoiminnallemme. Yhtiön johto otti asian vakavasti ja tunnisti sen potentiaalin.”

Kiertotalouden kehittäminen voi siis syntyä pienistäkin askelista, kun organisaatio kuuntelee sidosryhmiään ja kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisesti.

Sosiaalinen vastuu hallinnassa – mutta arvoketju tuo haasteita

Sosiaaliset kysymykset, kuten työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat, eivät nousseet kyselyssä suuriksi haasteiksi. Suomessa yritykset ovat perinteisesti hoitaneet nämä asiat hyvin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin arvoketjun hallinta: 25 % vastaajista tunnisti haasteita erityisesti arvoketjun työntekijöiden olosuhteiden arvioinnissa ja hallinnassa.

Erityisesti globaalit toimitusketjut voivat asettaa haasteita, kun tietoa työolosuhteista tai ihmisoikeusvaikutuksista on vaikea saada. Tähän ratkaisuja voivat tarjota paremmat seurannan ja raportoinnin prosessit ja työkalut sekä ennen kaikkea tiivis yhteistyö kumppaniverkostojen kanssa.

Kiinnostuitko vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä? Me autamme rakentamaan selkeän ja vaikuttavan raportointikokonaisuuden.

Mervi Teerikangas, UseLess Company
Hanne Mäkelä, IR Partners

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ota yhteyttä Hanneen!
 

Hanne Mäkelä

liiketoimintajohtaja, vastuullisuus

+358 50 385 8670 hanne.makela@irpartners.fi
Tutustu Hanneen

Kokemuksia ja vertaistukea CSRD-raportointiin liittyen – tutustu tutkimustuloksiin

Viestintätoimisto IR Partners ja ympäristökonsulttitoimisto UseLess Company teettivät marras-joulukuussa 2024 tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten suomalaiset yrityspäättäjät kokevat Euroopan kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaisen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja kestävyysraportointiprosessin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 päättäjää eri toimialoilta. Vastaajien joukossa oli talous-, vastuullisuus-, ja toimitusjohtajia, joiden vastuualueisiin kestävyysraportointi kuuluu. 

Tutkimus kattoi yrityksiä, joissa kaksoisolennaisuuden arviointi tai CSRD:n mukainen raportointiprosessi oli jo käynnistetty. Vastaajista noin puolet edusti yrityksiä, joita raportointivelvoite koskee vuodesta 2025 alkaen. 

Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina tutkimusyhtiö Iro Researchin toimesta.

Tutkimuksen tuloksista järjestettiin webinaari, jossa puhujina olivat Hanne Mäkelä IR Partnersista, Mervi Teerikangas UseLess Companysta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista sekä Jutta Valkeinen Louneasta.  

Keskeisiä tutkimustuloksia ja tärkeitä havaintoja: 

  • CSRD-direktiivin mukaiset velvoitteet koetaan haastaviksi: 37 % vastaajista ilmoitti kokonaisuuden olevan heille epäselvä ja ainakin osittain vaikeatulkintainen. 
  • Kaksoisolennaisuusprosessi vie aikaa ja on koko prosessin selkäranka. Siihen kannattaa varata vähintään 3–4 kuukautta. 
  • Arvoketjun päästöjen laskeminen ja biodiversiteettivaikutusten mallintaminen nousivat esiin haasteellisimpina ympäristöteemoina. 29 % vastaajista piti biodiversiteettiraportointia erityisen haasteellisena. 
  • Strategiset vaikutukset: Tutkimuksen mukaan jo 37 % yrityksistä on tehnyt liiketoimintamuutoksia CSRD-prosessin myötä. Toiminnan muuttaminen ympäristömyönteisemmäksi ja prosessien kehittäminen nousivat toimenpiteiden kärkeen. 

Webinaarin puhujien tärkeimmät vinkit CSRD-raportointiin ja kaksoisolennaisuusprosessiin: 

  • Tapio Nelimarkka Relais Groupista painotti huolellisen kaksoisolennaisuusarvioinnin merkitystä: ”Jos kaksoisolennaisuusprosessi tehdään hyvin, datan keruu ja tavoiteasetanta helpottuvat. Huolellinen ja hyvä olennaisuusarviointi on koko raportointivaatimuksen perusta.” 
  • Mervi Teerikangas UseLess Companysta rohkaisi yrityksiä aloittamaan päästöraportoinnin rohkeasti: ”Kannattaa keskittyä olennaiseen ja tarkentaa laskentaa opitun perusteella. Ei pidä piiloutua sen taakse, ettei kaikkia lukuja välttämättä vielä ole käytettävissä.” 
  • Jutta Valkeinen Louneasta muistutti, että CSRD vaatii koko organisaation osallistumista: ”Johdon agendalle vieminen vaatii toistamista ja sitoutumista.” 
  • Hanne Mäkelä IR Partnersilta summasi: ”Prosessi on tiimityötä ja ennen kaikkea strategista työtä. Kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisenä vuonna – kyseessä on maratoni, ei sprintti.” 
Katso webinaaritallenne tästä

Tuntuuko, että olet yksin CSRD-haasteiden kanssa? Kiinnostaako liittyminen CSRD-vertaisverkostoon? Ilmoita kiinnostuksesi sähköpostitse hanne.makela@irpartners.fi 

Kutsu: IR Partnersin ja UseLess Companyn webinaari Kokemuksia CSRD-raportoinnista tiistaina 10.12. klo 10-11 

Lämpimästi tervetuloa IR Partnersin ja UseLess Companyn webinaariin Kokemuksia CSRD-raportoinnista. Tilaisuus järjestetään tiistaina 10.12.2024 kello 10.00-11.00.  

Tilaisuudessa esitellään tuoreet tutkimustulokset suomalaisten yritysten kestävyysraportointiin valmistautumisesta ja sen haasteista.  

Tapahtumassa kuulet alan asiantuntijoiden ajatuksia/näkemyksiä kaksoisolennaisuusprosessin ja raportointiprosessin haasteista sekä kipupisteistä, ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä sekä siitä, miten matkan varrella opittu voi muuttaa liiketoimintaa kestävämmäksi. 

Tilaisuudessa mukana keskustelemassa ovat Jutta Valkeinen Louneasta, Tapio Nelimarkka Relais Groupista, Hanne Mäkelä IR Partnersista ja Mervi Teerikangas UseLess Companystä. Keskustelun pohjana toimii marraskuussa 2024 toteutettu kyselytutkimus, joka kokoaa yhteen yhtiöiden talous- ja vastuullisuusjohtajien näkemyksiä ja kokemuksia.  

Ilmoittaudu mukaan webinaariin >>

Ohjelma:  

10.00-10.10: Tervetuloa 

10.10-10.25: CSRD-kyselytutkimuksen tulokset 

10.25-10.40: CSRD-valmistautuminen käytännön kokemusten kautta – Caset Relais Group Oyj ja Lounea Oy 

10.40-11.00: Q&A 

11.00: Tilaisuus päättyy 

Nähdään webinaarissa!  

Ystävällisin terveisin, 
IR Partners & UseLess Company 

Sara Anttila vahvistamaan IR Partnersin sijoittaja- ja vastuullisuusviestintää

Sara Anttila on nimitetty viestintäkonsultiksi IR Partnersille. Sara tuo mukanaan yli kymmenen vuoden kokemuksen sisäisen, ulkoisen ja talousviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta pörssiyhtiöissä.

Sara siirtyy IR Partnersille Danske Bank Suomen viestintäpäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut yritysjohdon viestintäkumppanina ja neuvonantajana erityisesti muutostilanteissa ja strategisissa brändinrakennus- ja muutosprojekteissa.

”Olen innoissani liittyessäni osaksi IR Partnersin huipputiimiä. Elämme ajassa, jossa kestävyyskysymykset määrittävät yhä voimakkaammin pääomien ohjautumista ja yritysten strategioita. Onkin hienoa päästä IR Partnersilla auttamaan asiakkaitamme kehittämään vastuullisuusstrategioitaan ja viestimään niistä vaikuttavasti. Näin tuemme paitsi yhtiöiden liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista myös yhteiskunnan kestävää siirtymää”, Sara kertoo.

Saralla on vahva kokemus viestintästrategioiden kehittämisestä ja toteutuksesta. Aiemmissa tehtävissään hän on myös vastannut sijoittaja- ja vastuullisuusviestinnän suunnittelusta, toteutuksesta ja projektien johtamisesta. Journalistitaustansa ansiosta Sara osaa selkeyttää monimutkaisia viestejä ja rakentaa eri sidosryhmiä puhuttelevaa viestintää.

”Asiakkaidemme vastuullisuusprojektit, oli kyseessä vastuullisuusohjelman laatiminen tai uuden sääntelyn mukainen raportointi, vaativat sekä strategista näkemystä että käytännön toteutuskykyä. Saralta löytyy molempia, ja lisäksi taitoa johtaa projekteja tehokkaasti vaativissakin ympäristöissä. Sara tekee töitä yhteisten tavoitteiden eteen aina positiivisella ja yhteistyötä vaalivalla asenteella, ja olenkin iloinen saadessani hänet osaksi tiimiämme”, sanoo IR Partnersin vastuullisuuspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Hanne Mäkelä.

”Saran monipuolinen kokemus talous- ja sijoittajaviestinnästä sekä syvällinen ymmärrys vastuullisuuskysymyksistä vahvistavat tiimimme osaamista entisestään. IR Partnersilla tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme strategista näkemystä ja tukea, joka auttaa heitä viestimään vaikuttavasti ja rakentamaan luottamusta eri sidosryhmien keskuudessa. Saran osaamisella ja näkemyksellä pystymme vastaamaan yhä kattavammin asiakkaidemme tarpeisiin sekä vastuullisuuteen että vaativiin sijoittajaviestinnän toimeksiantoihin liittyen. Lämpimästi tervetuloa Sara”, kommentoi IR Partnersin toimitusjohtaja Tiina Olkkonen.

Vilma Kesänen tuo ympäristö- ja varmennusosaamista IR Partnersin vastuullisuustiimiin

KTM Vilma Kesänen on aloittanut IR Partnersilla vastuullisuusasiantuntijana. Hän on monipuolinen ulkoisen raportoinnin osaaja, joka on suorittanut myös kestävyysraportoinnin varmentajan valmennusohjelman.

IR Partnersille Vilma siirtyi EY:n Financial Accounting Advisory Services -tiimistä, jossa hän toimi Managerina vastuullaan kansainvälisten asiakkaiden neuvonanto liittyen mm. talous- ja kestävyysraportointiin.

Vilmalla on monipuolista kokemusta vastuullisuusprojekteista, keskittyen erityisesti EU-taksonomiaraportointiin ja kestävyysraporttien varmennusprojekteihin. Hänen toimialatietämyksensä kattaa teknologia- ja ohjelmistoalan, elintarvike- ja rakennusteollisuuden sekä kiinteistö- ja rahoituspalvelut.

Aikaisemmin työurallaan Vilma on toiminut tilintarkastuksen ja taloushallinnon neuvonantopalveluiden parissa. Hän on neuvonut asiakkaitaan IFRS-konversioissa, ulkoisessa raportoinnissa IPO:jen ja muiden transaktioiden yhteydessä sekä raportoinnin kehittämisessä niin talous- kuin vastuullisuusnäkökulmasta.

”Vilman varmennuspuolen kokemus ja syvällinen perehtyminen uuteen kestävyysraportointisääntelyyn erityisesti ympäristönäkökulmasta, on täydellinen lisä vastuullisuustiimimme osaamiseen. Hän tuo meille vahvaa asiantuntemusta CSRD-kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksista ja ESRS-raportointistandardien tulkinnasta, mikä on kullanarvoista asiakkaidemme valmistautuessa lakisääteiseen raportointiin”, sanoo IR Partnersin vastuullisuuspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Hanne Mäkelä.

”Lisäksi Vilma on myös tosi hyvä tyyppi, jonka kanssa on vaivatonta ja mukavaa tehdä töitä. Maltan tuskin odottaa, että pääsen esittelemään häntä nykyisille ja uusille asiakkaillemme”, Hanne jatkaa.

”IR Partnersilla on ammattitaitoinen ja kokenut tiimi, ja ennen kaikkea erittäin hyvä eteenpäin katsova meininki! Olen todella innoissani päästessäni rakentamaan asiakkaidemme vastuullisuutta osana IR Partnersin asiantuntevaa tiimiä ja viestimään asiakkaidemme vastuullisuussaavutuksista”, Vilma Kesänen kertoo. 

​

Oppeja kaksoisolennaisuudesta osana kestävyysraportointia

Euroopan kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on tuonut mukanaan uuden kaksoisolennaisuus-käsitteen, johon mekin olemme asiakkaidemme kanssa päässeet syventymään perin pohjin viimeisen vuoden aikana. Käytännössä kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että perinteisen vaikutustarkastelun lisäksi kestävyyskysymyksiä on tarkasteltava taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Aiemmin GRI-viitekehyksen mukaan raportoineet yhtiöt ovat tottuneet siihen, että vastuullisuudessa ja sen raportoinnissa tulee keskittyä olennaisiin aiheisiin. Aiemman määritelmän mukaan ne ovat olleet niitä kokonaisuuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa eniten – joko haitallisesti tai positiivisesti. Yhtiön omien näkemysten lisäksi on huomioitu sidosryhmien näkemykset olennaisten aiheiden priorisoinnissa. Eli siltä osin prosessi on vastuullisuusraportoinnin konkareille tuttu. Uutta on se, että yhtiön oman toiminnan lisäksi tarkastelussa tulee huomioida koko yrityksen arvoketju.

Lisämausteen vaikutustarkasteluun tuovat direktiivissä määritellyt vaikutusten arvioinnin ulottuvuudet: ensin tulee pohtia, onko vaikutus todellinen tai mikä on sen toteutumisen todennäköisyys. Vaikutusten vakavuutta tulee arvioida mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen kautta. Jo aiemmin näitä samoja asioita on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt prosessi on määrämuotoistettu vertailtavuuden helpottamiseksi. 

Myös kaksoisolennaisuuden toista puolta eli vastuullisuusriskien arviointia on monissa yhtiöissä tehty jo aiemmin osana yritysriskien hallintaa ja arviointia. Nyt tähän tarkasteluun tulee kuitenkin mukaan uusia elementtejä, kun tarkastelun aikajänne pitenee ja riskien lisäksi tulisi arvioida myös kestävyyskysymyksistä nousevia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lopuksi nämä kaikki tarkastelun eri ulottuvuudet olisi kyettävä tuomaan yhteen, jotta yhtiö pystyy keskittymään juurikin niihin kaikkein olennaisimpiin aiheisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta muutama käytännön vinkki auttaa eteenpäin:

  • kannattaa käyttää alkuun riittävästi aikaa oman arvoketjun ja vastuullisuuskontekstin hahmottamiseen aina alkutuotannosta tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Näin kestävyysvaikutukset ja niiden laajuus alkavat hahmottua paremmin.
  • ESRS-raportointistandardit sekä niiden ala-aiheet ja ala-ala-aiheet tarjoavat kattavan pohjan olennaisuuden tarkastelulle ja ohjaavat keskustelun riittävän syvälliselle tasolle. Lista voi alkuun tuntua puuduttavalta, mutta kannattaa käyttää sen läpikäyntiin riittävästi aikaa ja ajatusta, jotta näkökulmat tulee käytyä läpi mahdollisimman monipuolisesti.
  • sähköiset työkalut voivat auttaa prosessin vaiheiden läpikäynnissä ja dokumentoinnissa, mutta pohdintaa ja lopullista arviointia ne eivät yhtiön puolesta tee. Näin ollen on tärkeää, että prosessissa on mukana laajaa osaamista ja ymmärrystä eri puolilta organisaatiota.

Lohduttavaa tässä kokonaisuudessa on mielestäni se, ettei kaikkea tarvitse saada valmiiksi kerralla. (Kaksois)olennaisuutta tullaan tarkastelemaan jatkossa säännöllisesti ja yhtiöiden ymmärrys kestävyyskysymyksistä kasvaa sen myötä.  Samalla yhtiöiden vastuullisuusohjelmat kehittyvät, yhtiöt kirittävät toisiaan ja myös regulaatio tulee kirittämään tätä kehitystä.

Jos kaipaat sparraajaa kaksoisolennaisuuden pohtimiseen tai kumppania kestävyysraportointiin, ole ihmeessä yhteydessä!

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi
Liiketoimintajohtaja, vastuullisuusviestintäpalvelut

PS. Nyt on hyvä aika aloittaa kaksoisolennaisuuden analysointi, jos yrityksenne täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR. Tämän kokoluokan yrityksille (riippumatta siitä ovatko ne listattuja vai ei), kestävyysraportointivelvoite tulee voimaan vuoden 2025 tiedoista eli ensimmäinen lakisääteinen kestävyysraportti tulee julkaista keväällä 2026. 

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne toimii IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.

Miksi päästit sen – ja muuta olennaista kestävyysraportoinnista

Muistan vieläkin elävästi sen päivän Lassilassa reilu kymmenen vuotta sitten, kun kollegani päästi suustaan kirjainyhdistelmän “GRI”. Siitä hetkestä alkoi yhteinen taipaleemme tuon kirjainyhdistelmän kanssa. Loputon määrä exceleitä, tulkintaa, benchmarkien kaivelua ja iltaan venyneitä kokouksia. Suostuttelua, vakuuttelua, turhautumista ja melkein luovuttamista. 

Tällöin ”miksi päästit sen (kirjainyhdistelmän suustasi)?” -kysymys legendaarisen Kummeli-sketsin hengessä auttoi meitä turhautumisvaiheen yli. Ja seuraavana keväänä saimme katsella ylpeinä ensimmäistä standardeihin pohjautuvaa vastuullisuusraporttiamme.  

Tuo aika on palannut mieleeni viime aikoina, kun ajattelen kaikkia niitä yrityksiä, jotka ovat saaneet tutustua kirjainyhdistelmiin “CSRD” ja “ESRS”. Uskon, että ne ovat herättäneet kunnioitusta ja innostusta, mutta ehkä hiukan turhautumista ja pelkoakin. Satoja sivuja paperinmakuista tekstiä, tuntematonta terminologiaa ja kohinaa kaikissa kanavissa.  

Lakisääteiseen kestävyysraportointiin siirtyminen on iso askel. Standardien tulkinta on hankalaa. Meille GRI:n vanhoille tutuille se on hiukan helpompaa kuin muille. Yhdessä GRI:n kanssa olemme kasvaneet ymmärtämään olennaisuutta ja sitä, miten voimme juuri meidän liiketoimintamme kautta vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka elää myös tuleville sukupolville.  

Tulevina vuosina vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyviä kirjainyhdistelmiä tuli lisää, mutta GRI oli ja pysyi. Jossain vaiheessa itseluottamuksemme raportoijina kasvoi niin, että uskaltauduimme lähtemään varmentamaan vastuullisuusdataamme. Nyt niitä exceleitä käytiin läpi yhdessä varmentajien kanssa, tulkittiin ja kaiveltiin lisätietoja. Varmennus antoi vastuullisuustyöllemme taas lisää pontta ja luotettavuutta. 

Lopulta vastuullisuusteemat jalkautuivat osaksi yrityksemme tarinaa ja standardien mukaan rakennettu ja varmennettu vastuullisuus auttoi meitä sanoittamaan merkityksemme kestävämmän maailman rakentamisessa. Viherpesua pelkäämättä. 

Tänä päivänä suhteeni GRI:hin on mutkaton ja sen avulla uskon näistä uusista kirjainyhdistelmistäkin syntyvän hyviä, standardeihin perustuvia ja varmennettuja vastuullisuusraportteja. CSRD tuo olennaisuuteen mukaan yrityksen omien vaikutusten tarkastelun lisäksi myös toisen näkökulman: kuinka kestävyysteemat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Koska meillä ei ole vaihtoehtoja. Raha ohjautuu yrityksiin, jotka huomioivat kestävyyden vaikutukset omaan toimintaansa. Lainsäätäjä on viisas.  

Jos olet itse turhautumisvaiheessa tai CSRD herättää muita tunteita, joiden käsittelyyn kaipaat apuja tai olkapäätä, niin täällä ollaan.  

Hanne Mäkelä 
050 385 8670 
hanne.makela@irpartners.fi

PS. Vuosien varrella ”miksi päästit sen?” kysymys on ollut mielessäni monta kertaa. Sen merkitys on vain muuttunut. Päästöt ja ilmastonmuutos ovat kestävyystyön ytimessä. 

GRI=Global Reporting Initiative, tänä päivänä yleisimmin käytössä oleva standardeihin perustuva kestävyysraportointiviitekehys. 

CSRD= Corporate Sustainability Reporting Directive eli EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka tuo uusia raportointivelvoitteita sadoille suomalaisille yrityksille.  

ESRS= The European Sustainability Reporting Standards, joiden perusteella yritysten tulee raportoida määrämuotoista tietoa kestävyysvaikutuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Pohjautuu monilta osin GRI-standardeihin. 

Kirjoittaja
Hanne Mäkelä

Hanne toimii IR Partnersilla liiketoimintajohtajana vastuullaan erityisesti vastuullisuusviestintäpalveluiden kehittäminen ja asiakkaiden tukeminen matkalla kohti velvoittavaa raportointia. Hänen tulokulmansa aiheeseen on liiketoimintalähtöinen ja käytännönläheinen.

Ovatko yrityksesi kestävyysraportoinnin resurssit kunnossa?

Se on selvää, että yhtiöiden vastuullisuus ja kestävyys ovat esimerkiksi uusien pääomien vaade nykypäivänä. Sijoittajat arvostavat korkealle vastuullisia tuotteita ja palveluita sekä etsivät sijoituskohteita, joissa kestävyyteen panostetaan ja sitä kehitetään määrätietoisesti ja määrämuotoisesti.  

Raportointivaateet lisääntyvät merkittävästi ja koskevat yhä useampia yrityksiä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD myötä. 

Yhtenäisellä tavalla raportoida tavoitellaan läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta, selkeyttä ja avoimuutta, mikä on maapallomme kannalta erittäin tarpeellista ja samalla asettaa toimijat samalle viivalle kestävyyden arvioinnin suhteen – reilua, eikö. Päänvaivaa taas voi aiheuttaa resursointi sekä vaatimusten, velvoitteiden ja lainsäädännön muutosten perässä pysyminen.  

  Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkosto FIBSin (Finnish Business & Society) teettämän Yritysvastuu 2023 -tutkimuksen mukaan vastuullisuuteen liittyvät suurimmat haasteet tulevaisuuden kannalta ovatkin juuri osaamisvaje ja resurssit. Tutkimukseen vastanneista vain 6 prosenttia arvioi osaamisensa olevan riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin, ja vain joka kymmenes arvioi käytettävien resurssien sekä toimenpiteiden olevan riittäviä suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. 

 Kestävyystyö on hyvin eri tilassa erilaisissa yrityksissä. Jostain on kuitenkin aloitettava ja toisaalta edistyneenkin matkan varrella voi huomata, että fiksuin tapa toimia vaatii kumppanuuksia. Koska vastuullisuuden tulee olla kiinteä osa liiketoimintastrategiaa ja tukea sitä kautta liiketoimintaa, on työn starttaaminen jo yrityksen perustamisvaiheessa aiheellista.  

 Kumppaniverkoston kanssa tekeminen on monipuolisempaa – yhtiötä ulkopuolelta katsovat silmät voivat nähdä jotakin laajemmin ja tuoda uusia ajatuksia. Myös työtaakan jakaminen helpottaa, kaikkea ei tässäkään tarvitse osata ja tehdä yksin. 

Mietityttääkö raportointi tai kaipaatteko siinä tukea? 
Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä askarruttavia asioita! 

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@irpartners.fi   

Jo nyt vaade kestävyysraportoinnista velvoittaa määrätyin kriteerein muun muassa suuria pörssiyhtiöitä, ja laajenee kattamaan kevään 2026 raportoinnissa yrityksiin, jotka täyttävät seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 MEUR ja tase yli 25 MEUR (nämä ovat lokakuussa 2023 päivitetyt indeksikorjatut rajat). PK-sektorin listatut yhtiöt siirtyvät raportoinnin velvoitteen piiriin kolmannessa vaiheessa vuonna 2027 kahden vuoden siirtymäajan puitteissa. 

FIBS Yritysvastuu 2023 -tutkimus

Kirjoittaja
Tanja Kakko

Tanjalla on viestinnän ja markkinointiviestinnän kokemus yli 20 vuoden ajalta niin listatuista kuin pääomasijoittaja- kuin perheomisteisista yhtiöistä. Vahvuutena laaja ja käytännönläheinen kokemus eri toimialoilta, liiketoimintaosaaminen, sijoittajaviestintä sekä omistaja-arvon kasvattaminen.
Siirry takaisin sivun alkuun