Liiketoimintasuunnitelma vailla kaikupohjaa ei viestimällä ilmiöksi muutu
Kohta se on taas täällä: liiketoiminnan vuosisuunnittelu. Lomat ovat lopuillaan, ja neukkarit täyttyvät pian budjeteista, tavoitteista, investoinneista ja kaupallisista avauksista. Fläpit ja kalvot sinkoilevat, ja lopputuloksena syntyy uusi uljas suunnitelma vuodelle 2026.
Sitten vain kutsutaan viestintä paikalle, koska nyt on isoi juttui tulos! Tarvitaan tiedotetta, artikkelia, podia, videota, Hesarin pääjuttua ja tv-kamerat!
Poikkipoikkipoikkipoikki! Meillä on ongelma.
Viestinnän todellinen arvo?
Jos haluat varmistaa, että ensi vuoden liiketoimintasuunnitelmastanne syntyy aidosti vaikuttavaa viestintää – sellaista, joka saa asiakkaat liikkeelle, työntekijät liekkeihin ja median näppäimistöt sauhuamaan – viestintää ei kannata ottaa mukaan vasta, kun vuosisuunnittelu on tehty
Kun viestintä istuu suunnittelupöytään vasta viimeistelyvaiheessa, sen tehtäväksi jää kiillottaa valmista kilpeä. Ja se ei ole viestinnän todellinen arvo liiketoiminnalle. Jos suunnitelma on jo lyöty lukkoon, on turha enää liputtaa, että sen sisältö ei luultavasti kiinnostaa sen paremmin yhtiön asiakkaita, kumppaneita, työntekijöitä kuin mediaakaan.
Viestinnän rooli on strateginen, kun ajoitus on kohdillaan
Viestintä on yrityksen tuntosarvet asiakkaisiin, mediaan, sijoittajiin, viranomaisiin ja työntekijöihin. Sen työ on katsoa organisaatiota ulkopuolelta: Mitkä ilmiöt ja keskustelut määrittävät toimintaympäristöämme? Mitä odotuksia meihin kohdistuu juuri nyt? Miten suuret strategiset linjaukset pitäisi muotoilla, jotta niistä syntyy oikeasti isoja juttuja, ilmiöitä?
Parhaimmillaan viestintä tunnistaa, mikä liiketoimintasuunnitelmassa on aidosti sidosryhmiä kiinnostavaa ja mitä pitäisi ehkä muotoilla toisin, jotta suunnasta syntyy myös ulkoisesti vaikuttava tarina.
Kyse ei ole siitä, että viestinnän pitäisi päättää, mitä tehdään. Kyse on siitä, että suunnitelman vaikuttavuus kasvaa, kun se rakennetaan yhdessä – huomioiden yhtä aikaa liiketoiminnan realiteetit ja sidosryhmien odotukset.
Aloita yhteistyö ajoissa – myös ulkoisen kumppanin kanssa
Viestintä siis kannattaa ottaa mukaan vuosisuunnitteluun heti ensimmäisistä järjestäytymispalavereista lähtien.
Jos oma viestintätiiminne on täystyöllistetty jo perustehtäviensä hoidolla tai haluat vahvistaa oman viestintätiimisi rivejä, vuosisuunnittelun sparraus toimii ketterästi myös ulkoisen kumppanin kanssa. Me katsomme yhtiötä jo lähtökohtaisesti ulkopuolisin silmin.
Otathan siis epäröimättä yhteyttä. Jutellaan tarkemmin tilanteestanne ja varmistetaan yhdessä, että viestintänne ei jää kilven kiillotukseksi, vaan toimii strategisena työkaluna, joka tukee tavoitteidenne saavuttamista ja rakentaa ilmiöitä koko vuoden ajan.
Blogin kirjoittaja: Sara Anttila
