Pörssilistautuja: Olisiko vuosi 2021 IPO:n aika?

Uusi vuosi tarjoaa uusia mahdollisuuksia – niin myös listautujille. Covid-19-pandemian luoma epävarmuus ja volatiliteetti markkinoilla on tasaantunut ja sijoittajilla on runsaasti pääomia, joille etsitään nyt aktiivisesti sopivia kohteita; SPAC-listautujat puolestaan etsivät yrityskohteita. Kaikki tämä tarkoittaa suotuisia olosuhteita uusille potentiaalisille listautujille. 

Keskustelimme Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husmanin kanssa, kuinka pörssivuosi 2020 sujui Nasdaqin pohjoismaisissa pörsseissä ja erityisesti Suomessa. Husman kertoi, että uusi vuosi tuo mukanaan uusia palveluita sekä listautuneille että listautumista harkitseville yhtiöille.

Henrik, miten tiivistäisit pohjoismaisen pörssivuoden 2020?

Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2020 yhteensä 79 listautumista, joista 58 Tukholmassa. Suomessa listautui seitsemän yhtiötä: yksi suoraan päämarkkinalle, kolme yhtiötä siirtyi First Northista päämarkkinalle sekä neljä uutta yhtiötä listautui First Northiin. Lukumäärä Suomessa oli sama kuin edellisenä vuonna eli tavallaan ihan hyvä määrä poikkeusvuosi huomioon ottaen. Hyvä vertailuluku on, että Saksassa listautumisia oli yhtä paljon kuin Suomessa.

Alkuvuonna tapahtunut Musti Groupin listautuminen päämarkkinalle oli Pohjoismaiden kolmanneksi suurin listautuminen kerätyillä pääomilla mitattuna koko viime vuonna. Pian sen jälkeen alkanut kurssiheilunta oli kuitenkin myrkkyä listautujille ja epävarmuus vaikeutti valmistautumista. Loppuvuosi oli erittäin hiljainen ja listalle nousi vain yksi yhtiö. Koronan vaikutus oli kaiken kaikkiaan iso, mutta toivuimme siitä hämmästyttävän nopeasti. Kurssit lähtivät nousuun jo kuukaudessa maaliskuisen pudotuksen jälkeen.

Positiivista oli myös, että sijoittajat löysivät toden teolla First Northin ja siellä vaihto kehittyikin positiivisemmin kuin pörssin kokonaisvaihto ja jälkimarkkina-aktiivisuus oli parempaa kuin aikaisempina vuosina. Tanskassa muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen First Northin suosio pääsi taas vauhtiin viime vuonna ja kaikki listautumiset yhtä yhtiötä lukuun ottamatta siellä tapahtuivat juuri First Northiin. 

Nyt puheenaiheeksi on noussut SPAC-listautuminen. Mistä siinä on kyse?

SPAC (Special Purpose Acquisition Company) on etenkin Yhdysvalloissa erittäin suosituksi noussut uusi tapa listautua. Nasdaq Nordic tulee hyödyntämään Yhdysvalloissa käytettävää mallia, mutta Pohjoismaiseen markkinaan sovellettuna.

SPAC on yhtiö, joka listautuu pörssiin ilman olemassa olevaa liiketoimintaa ja jonka tavoitteena on tietyn ajan sisällä löytää yritysostokohde. Tyypillisesti tämä niin sanottu kuoriyhtiö on perustettu hiljattain ja se on joko jo kerännyt pääomia tai niitä kerätään listautumisen yhteydessä. Liikkeelle laittava voima on yleensä hyvän trackin omaava ihminen tai yritys. Hyvä vertaus on puhua menestyneestä raviohjastajasta, joka ei ole vielä löytänyt uutta hevosta. 

SPACin listautuminen tapahtuu samojen lainalaisuuksien ja sääntöjen mukaan kuin muutkin listautumiset: SPAC-yhtiölle luodaan oma tunnus ja sillä tehdään kauppaa normaaliin tapaan. Kun yritysostokohde löytyy, listautuminen tehdään uudestaan. Suurin ero perinteiseen listautumiseen on, että tässä vaiheessa voidaan toimia hyvinkin nopeasti, sillä pääoma on jo kassassa. Jos ostokohdetta ei määräajassa löydy, poistetaan SPAC pörssistä ja pääomaa palautetaan sijoittajille. 

Minkälaiset pörssin näkymät ovat nyt alkaneelle vuodelle?

Tilanne näyttää nyt oikein hyvältä. Volatiliteetti markkinoilla on tasaantunut ja sijoittajat hakevat aktiivisesti rahoilleen hyviä sijoituskohteita. Tällä hetkellä tiedossa olevia listautumishankkeita jo ennen juhannusta on kasassa saman verran kuin koko viime vuonna. Siihenkin tosin täytyy varautua, että aina hankkeet eivät mene maaliin, maali vaihtuu tai siirtyy eteenpäin. 

Julkaisimme joulukuussa uutisen yhteistyöstä ruotsalaisen Allbright-säätiön kanssa. Pyrimme edistämään monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa listatuissa ja listaamattomissa pohjoismaisissa yrityksissä. Tarkoituksena on käynnistää koulutukset alkuvuonna 2021 yhdessä Pääomasijoittajat ry:n kanssa. 

Jatkamme työtämme myös vastuullisuusraportoinnin eteen. Vastuullinen sijoittaminen on selkeä megatrendi ja kolme vuotta sitten lanseeraamamme ESG-oppaamme onkin saanut hyvän vastaanoton. Meillä on ollut jo viitisen vuotta käytössä Green Bond -segmentti ja nyt olemme lanseeraamassa Green Share -laatuleimaa. Myös tämän kanssa pyrimme etenemään jo ensimmäisen kvartaalin aikana. 

Kaiken kaikkiaan odotamme hyvää pörssivuotta ja toivotamme tervetulleeksi kaikki uudet listautujat!

Jos listautuminen on agendallasi, ole yhteydessä ja jutellaan lisää. Meillä on kokemusta lukuisista listautumisista ja tunnemme prosessin sen kaikkine mahdollisuuksineen ja sudenkuoppineen. Hyvin valmistautuneena, ammattitaitoisen osaajaverkoston ja hyvän projektinjohdon avulla myös yllättävistä – ja väistämättä vastaan tulevista – tilanteista pystyy luovimaan voittajana maaliin. Lue lisää blogistamme.





Listayhtiö: Tunne sijoittajasi ja laita sijoittajaviestintä kuntoon!

Avoin sijoittajaviestintä rakentaa luottamusta. Johdonmukainen sijoittajaviestintä rakentaa listayhtiön mainetta ja vaikuttaa merkittävissä määrin sekä markkina-arvoon että osakkeen likviditeettiin. Sijoittajaviestintä on pitkälti odotusten hallintaa ja se suojelee sekä sijoittajia että yhtiötä. Mutta mitä sijoittajat oikeasti ajattelevat listayhtiöistä, niiden johdosta, tulevaisuudennäkymistä sekä viestinnän määrästä ja laadusta?

Haastattelimme Inderesin Business Director Minna Avellania, joka kertoo, miten sijoittajien sielunelämään pääsee sijoittajasentimentissä käsiksi ja kuinka heiltä saatavaa arvokasta tietoa voidaan hyödyntää yhtiön sijoittajaviestinnässä ja toiminnassa laajemminkin. 

Minna, mistä sijoittajasentimentissä on kyse?

Sentimenttikyselyn avulla sijoittajat pystyvät antamaan anonyymisti suoraa palautetta listayhtiöille. Tällä hetkellä kysely mittaa yhtiöiden sijoittajamielikuvaa seitsemällä eri mittarilla: strategian uskottavuus ja selkeys, lähivuosien tuloskasvuodotukset, johdon luotettavuus, pitkän aikavälin houkuttelevuus, kilpailuetujen vahvuus sekä sijoittajaviestinnän laatu ja määrä. 

Yksityissijoittajille on varsin vähän mahdollisuuksia antaa palautetta ja tämä on siihen vajeeseen oiva työkalu. Slider-vastausformaatti on helppokäyttöinen ja nopea. Seuraamme itsekin jatkuvasti markkinoita ja kehitämme palvelua entisestään sekä kysymyksenasettelun että toiminnallisuuden puitteissa. Palveluna olemme ainutlaatuinen, sillä vastaavaa ei ole markkinoilla muita. Olemme saaneet noin 300 000 vastausta sen jälkeen, kun palvelu lanseerattiin alkuvuonna 2019, joten kysyntää on selvästi ollut.

Sijoittajasentimentti löytyy inderes.fi- ja kauppalehti.fi-palveluissa sekä enenevässä määrin myös yhtiöiden omilta kotisivuilta. Jotta data on mahdollisimman ajantasaista, tuloksissa ovat mukana vain viimeisen puolen vuoden aikana annetut vastaukset. 

Mitä yhtiö hyötyy sijoittajien palautteesta?

Reaaliaikainen data antaa vahvistuksen sille, onko yhtiö osannut kertoa toiminnastaan oikealla tavalla tai onko kenties jotain, mitä sijoittajat eivät ymmärrä esimerkiksi strategiatasolla. Joillekin yhtiöille vastaukset ovat saattaneet tulla suurenakin yllätyksenä. Yhtiöt voivatkin valita itselleen verrokkiyhtiötä ja verrata itseään ja sijoittajien vastauksia näitä vastaan. 

Tieto luo systematiikkaa toimintaan. Markkinoinnin puolella dataa on osattu hyödyntää jo pidempään, mutta sijoittajasuhteissa se on edelleen alihyödynnetty voimavara. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yhtiöt kaipaavat apua tuloksien hyödyntämisessä ja viemisessä käytäntöön. Itse näen, että IR on asiakaspalvelija, jonka tavoitteena on antaa sijoittajille niin paljon tietoa kuin se pörssiyhtiöiden erikoispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Esimerkiksi poikkeustilanteissa, kuten keväällä 2020, kaikki tieto on tärkeää. 

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, on tietenkin yhteys sijoittajiin ja mahdollisuus muokata omaa toimintaa vastaamaan heidän odotuksiaan. 

Minkälaisia havaintoja ja toimintaehdotuksia sinulla on yhtiöille?

Sentimenttitulosten perusteella voisi tiivistetysti sanoa, että jos yhtiön strategiaa pidetään uskottavana ja selkeänä, yhtiö nähdään todennäköisimmin myös hyvänä sijoituskohteena. Parhaat arvosanat saa pitkän aikavälin houkuttelevuus, eniten mielipiteitä jakaa johdon luotettavuus, kun taas huonoimmat arvosanat saa sijoittajaviestinnän määrä. 

Aina asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu ja siihenkin on varauduttava. Sijoittajaviestintä on pääosin hyvällä tasolla ja yhtiöissä tehdään lähtökohtaisesti sitä, mitä on luvattu. Sijoittajatarinan tulee olla hyvin kasassa ja sen esille tuomiseen ja seurantaan yhtiöt tarvitsevat sekä työkaluja että tahtotilaa. Isossa kuvassa pyrkimys pitäisi olla markkinaodotusten hallinnassa. Siihen parhaat välineet ovat rehellisyys, läpinäkyvyys ja realistisuus. 


Tiedätkö, miten sijoittajat arvioivat sinun yritystäsi ja miten voit hyödyntää saatua palautetta tehokkaasti? Tarvitsetko apua sijoittajaviestinnän suunnittelussa ja kehittämisessä? Ota yhteyttä, IR Partners auttaa sinua ja yritystäsi sijoittajaviestinnän parhaiden käytäntöjen ja työkalujen hyödyntämisessä sekä IR-ohjelman ja houkuttelevan sijoittajatarinan rakentamisessa. 





IR Partners palvelee sinua myös välipäivinä

Pitkä vuosi lähenee kaivattua loppuaan; on aika hengähtää. Täällä IR Partnersissa suljemme koneemme joulunpyhiksi, mutta olemme tavoitettavissa taas, kun arki koittaa. 

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja talousviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaidemme liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Missionamme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan omistaja-arvoa pitkäjänteisesti. IR Partnersin vahvuutena on yrittäjälähtöisyys ja osaamisemme, joka on koeteltu lukuisissa strategisen viestinnän erityistilanteissa, yritysjärjestelyissä ja listautumisissa. www.irpartners.fi

Kokemus. Kumppanuus. Tulokset.

Hynttyyt yhteen! M&A – yritysjärjestelyviestinnästä opittua

Kun kaksi menee kimppaan, vaatii se paljon valmisteluja, joukon uskottuja luottoihmisiä, lukuisia dokumentteja ja oikea-aikaisuutta. Kun kyseessä on pörssiyhtiön tekemä yrityskauppa, ja siihen liittyvä viestintä ja integraatiotyö, on alla oleva muistilista syytä lukea ajatuksella. 

Laadi viestintäsuunnitelma

Kaiken ydin on huolellinen suunnittelu. Erityisen tärkeää on pitää yrityskauppaa valmisteleva projektiryhmä ajan tasalla projektin eri vaiheista ja siitä, mitä kaikkea viestinnässä tulee huomioida. Asiat on kellotettava tarkasti ja kaikkien osapuolten tulee olla kartalla siitä, mitä projektissa tapahtuu, millä aikataululla ja miten sisäinen viestintä kytketään ulkoiseen tiedottamiseen. Suunnitelmallisuus ei kuitenkaan pääty yrityskaupan julkaisuhetkeen vaan osuvalla ja huolella valmistellulla työllä tasoitetaan tietä onnistuneelle integraatiolle.  

Määritä selkeät viestit

Yrityskauppaa koskevassa viestinnässä on tärkeää ymmärtää hyvissä ajoin, mitkä ovat eri kohderyhmien tiedontarpeet ja mitä heille halutaan kertoa. Kohderyhmiä ovat muun muassa yrityskaupan osapuolet, näiden henkilöstö ja asiakkaat, sidosryhmät, nykyiset sekä tulevat omistajat ja sijoittajat. Viestin sisältö voi tiedontarpeesta riippuen vaihdella kohderyhmien välillä, mutta jokaisesta sanomasta tulisi käydä selville, mitkä ovat yrityskaupasta saatavat hyödyt. Valmistautumisvaiheessa yrityskauppaa koskeva esitysmateriaali on hyvä tehdä valmiiksi ja olla sisällöltään muuta tiedottamista vastaavaa. Varsinkin nykyisessä tilanteessa, missä kohtaamiset tapahtuvat pääosin verkossa, avainhenkilöiden esiintymiskoulutukseen on syytä käyttää aikaa. 

Hyödynnä hetki

Yrityskaupasta ei voi julkaista tietoa ennen kuin kaikki on valmista ja juridisesti sovittu. Etukäteen rummutus ja embargo ovat pörssiyhtiöille arvopaperimarkkinalain nojalla kiellettyjä. Viestinnän valmistelu ja rinnalla eläminen on kuitenkin aloitettava riittävän ajoissa. Kyseessä on paljon enemmän kuin tekninen suoritus aina viime hetken muutostarpeita myöten. Sisäpiirissä valmisteltu yrityskauppa herättää eittämättä mielipiteitä ja kysymyksiä, joihin tulee etukäteen valmistella vastauksia. Kun h-hetki koittaa, yrityskaupan uutisointia koskeva momentum tulee hyödyntää ja olla siihen valmis. Nyt, jos koskaan, kannattaa hyödyntää omia verkostoja ja kontakteja tulla nähdyksi.

Odotusten hallinta

Sijoittajien mielenkiinto kohdentuu pitkälti tulevaisuuden tuotto-odotuksiin ja siihen, kuinka yrityskauppa tukee osapuolten strategiaa. Yritysosto saattaa herättää intoa tai huolta; kun odotukset ovat oikein mitoitetut, on johdon elämä helpompaa ja liikkumavaraa enemmän. Avoin ja riittävä viestintä rakentaa luottamusta ja nivoo yrityskaupan luontevaksi osaksi sijoittajatarinaa. Hyvä sijoittajatarina luo yhteyden sijoittajiin ja ohjaa odotuksia seuraavaa vuosineljännestä pidemmälle. Yrityskauppaviestinnässä onnistuminen suojelee sekä sijoittajia että yhtiötäsi, aivan kuten onnistunut sijoittajaviestintä ylipäätään.

Muista vuorovaikutus

On olennaisen tärkeää muistaa, että yrityskaupassa ei siirry ainoastaan liiketoiminta vaan myös ihmiset. Sisäisen viestinnän merkitys on onnistuneen integraation kannalta elinehto, sillä henkilöstön näkökulmasta yrityskauppa aiheuttaa myös jännitteitä ja pelkoja: mikä muuttuu, mitä minun työlleni tapahtuu, minkälainen on uusi esimies ja organisaatiokulttuuri? Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen muutokseen sekä avoin viestintä rakentavat luottamusta ja ymmärrystä. Kansainvälisissä yrityskaupoissa työntekijöiden on saatava tulla kuulluksi omalla kielellään. Integraatio ja sitoutuminen edellyttävät vuorovaikutusta sekä pitkäjänteistä ja johdonmukaista viestintää. Nyt on hyvä palata alkuvaiheen määritystyöhön ja tuoda henkilöstölle yrityskaupan hyötynäkökulmaa esille. Ja olla läsnä. 

VINKKI: Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa.

Saija Serpola strategisen viestinnän johtajaksi IR Partnersiin

Saija Serpola, 48, VTM, aloittaa strategisen viestinnän johtajana vaativaan yritys-, sijoittaja- ja talousviestintään erikoistuneessa IR Partnersissa. 

”On hienoa saada Saijan kaltainen kovan luokan osaaja ja huipputyyppi tiimiimme. Saija on arvostettu yritys- ja sijoittajaviestinnän asiantuntija, jolla on vankka kokemus eri toimialoilta ja erinomainen kyky tukea eri kehitysvaiheissa olevia asiakkaitamme. Toimimme asiakkaidemme kumppanina erityisesti vaativissa viestintätilanteissa, minkä vuoksi meiltä edellytetään asiakkaidemme liiketoiminnan, sijoittajanäkökulman, rahoitusmarkkinoiden sääntelyn sekä juridiikan ymmärrystä. Saijasta tulee vahva luottopakki ketterään ja yrittäjähenkiseen asiantuntijatiimiimme”, sanoo IR Partnersin perustaja ja toimitusjohtaja Tiina Olkkonen.

Saijalla on yli 20 vuoden monipuolinen kokemus vaativista viestinnän tehtävistä. Hän tuo lisäarvoa IR Partnersin asiakkaille erityisesti maineenhallintaan ja viestinnän strategiseen suunnitteluun, listautumis- ja yritysjärjestelyviestintään, vastuullisuuden määrittelytyöhön ja viestintään sekä päivittäiseen pörssiviestintään. Saija on toiminut uransa aikana vastuullisissa tehtävissä viestintätoimistoissa sekä sisäisenä että ulkoistettuna viestintävastaavana listautuneissa ja listautumista harkitsevissa yhtiöissä. 

”Olen innoissani päästessäni mukaan IR Partnersin teräksiseen tiimiin rakentamaan asiakkaidemme omistaja-arvoa viestinnän keinoin. Olen työskennellyt Tiinan kanssa yhdessä aiemminkin, muun muassa listautumisissa ja strategisissa viestinnän hankkeissa, joten tunnemme hyvin toistemme työskentelytavat. Jaamme myös saman yrittäjähenkisen arvopohjan ja kunnianhimon; tällä asenteellamme ja osaamisellamme hoidamme asiakkuuksiamme menestyksekkäästi”, sanoo Saija Serpola.

Lisätietoja:

Tiina Olkkonen, toimitusjohtaja, perustaja, IR Partners Oy
Puh. +358 40 827 8844
tiina.olkkonen@irpartners.fi

Saija Serpola, johtaja, strateginen viestintä, IR Partners Oy
Puh. +358 50 434 1424
saija.serpola@irpartners.fi

IR Partners lyhyesti

IR Partners on vaativan yritys-, sijoittaja- ja talousviestinnän asiantuntija. Olemme ketterä, asiakkaidemme liiketoimintaa, sijoittajanäkökulmaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä juridiikkaa ymmärtävä kokenut tekijä. Missionamme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan omistaja-arvoa pitkäjänteisesti. IR Partnersin vahvuutena on yrittäjälähtöisyys ja osaamisemme, joka on koeteltu lukuisissa strategisen viestinnän erityistilanteissa, yritysjärjestelyissä ja listautumisissa. www.irpartners.fi

Kokemus. Kumppanuus. Tulokset.

Peppu edellä puuhun? Listautumisviestinnästä opittua.

Kasvuhakuisen yhtiön elinkaaressa vastaan saattaa tulla vaihe, jolloin listautuminen nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kasvun rahoittamiseksi. Listautumispäätöksen jälkeen edessä on varsin intensiivinen ajanjakso, jolloin yhtiötä, sen tarinaa, ydinviestiä ja avainhenkilöitä valmistellaan kohti listayhtiöelämää. Listautumispäätöksestä sen toteutumiseen voi kulua hyvinkin vuoden päivät; ja niistä jokaisena fokus on hyvä pitää kristallinkirkkaana. Hyvin varautuneena, ammattitaitoisen osaajaverkoston ja hyvän projektinjohdon avulla myös yllättävistä – ja väistämättä vastaan tulevista – tilanteista pystyy luovimaan voittajana maaliin.

Olemme keränneet tueksesi joitakin kokemusperäisiä havaintoja siitä, kuinka listautumiseen liittyviä sudenkuoppia ja karikoita voi välttää.

Ennen listautumista: ennakoi

  1. Ennakoi ja varaa aikaa strategian tarinallistamiselle. Tässä vaiheessa panoksia tarvitaan erityisesti yrityksen tunnettuuden lisäämiseen. Mitä huolellisemmin mietitty ja valmisteltu sijoittajatarina on, sitä paremmin myös listautumisannin ennakkomarkkinointi ja sitä seuraavat toimenpiteet onnistuvat. Mieti, miksi yrityksesi on hyvä sijoituskohde; hyödynnä neuvonantajien kokemusta!

  2. Tee tarinasi tutuksi; muista oma henkilöstö ja avainhenkilöt. Panosta tunnettuuden rakentamiseen mediassa, muista vaikuttajat! Luo suhteita ja mieti roolisi; hyödynnä rohkeasti vahvuuksiasi. Johdonmukaisuus ja toisto ovat tärkeitä elementtejä ja siksi tarinan tulee näyttäytyä samankaltaisena jokaisessa kanavassa ja kohtaamisessa. Oman henkilöstön ja avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen tarinaan kulkevat käsi kädessä ulkoisen viestinnän kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa myös omien viestintäkanavien tulee olla kunnossa.

  3. Muista, että vaikka listautumisprosessiin liittyykin paljon työtä, se samalla kehittää organisaatiotasi ja sen hallintomallia, sekä tuo pääsyn pääomamarkkinoille. Matkan edetessä yhtiösi tunnettuus paranee ja sen osaketta voi käyttää vaihdon välineenä yritysjärjestelyissä. Keskeistä on aito halu kehittää yhtiötä ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.

Listautumisprosessin aikana: panosta

  1. Panosta osaajiin! Tämä jos mikä on hetki, jolloin pääjärjestäjän sekä muiden neuvonantajien opit ja kokemukset ovat kultaakin kalliimpia. Prosessissa on järkevää tukeutua ammattilaisiin, joille listautuminen eri vaiheineen on jo entuudestaan tuttua. Konkreettisten viestinnällisten tuotosten lisäksi myös avainhenkilöiden esiintymisvalmiuksien hiominen tarvitsee usein sparrausta, sillä tilanne on monelle uusi. Kokeneenkin esiintyjän on tärkeää valmistautua sijoittajatapaamisiin ja -tilaisuuksiin, erityisesti, mikäli ne Covid-19-tilanteesta johtuen järjestetään verkon välityksellä.

  2. Suunnittele viestinnän henkilöresurssit ja budjetti sekä projektin ajaksi että sen jälkeen; kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä tärkeistä asioista kannata tinkiä. Tiedosta myös, että kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä: valmiiksi hiottu ja testattu kriisiviestintäsuunnitelma auttaa tiukan paikan tullen.

Listautumisen jälkeen: hyödynnä

  1. Ole tavoitettavissa, osallistu ja ole läsnä. Muista myös yksityissijoittajat! He tuovat omistajakuntaan pöhinää ja keskustelua eri kanaviin. Mieti, kuinka tavoitat heidät, kuinka pidät mielenkiintoa yllä ja rakennat dialogia.

  2. Kellon soidessa voit hyvillä mielin onnitella sekä itseäsi että kaikkia prosessiin osallistuneita ja nauttia ansaitusta hetkestä parrasvaloissa. Viritä kuitenkin vuosikellosi uuteen aikaan hyvissä ajoin, jotta saat listayhtiöstatuksesta irti kaiken, mitä se mahdollistaa. Muista, että tiedonantoVELVOLLISUUS on todellisuudessa tiedonantoMAHDOLLISUUS.

VINKKI: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Myötä- ja vastamäessä

Cisionin haastattelu sijoittajatarinan merkityksestä 26.10.2020.

https://www.cision.fi/2020/10/vahva-sijoittajatarina-uskaltaa-porautua-myos-haasteisiin/

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan – sijoittajaviestinnässäkin

Sijoittajaviestintä tarvitsee siis tuekseen tarinan, jota yhtiö avoimesti ja johdonmukaisesti kertoo eri kanavissa. Markkinoihin ja maailmantilanteeseen mukautuen viisas johto pitää yllä ja tarvittaessa päivittää yhtiön strategiaa antaen tarinalle juonenjuurta (ei pajunköyttä) ja viestittää siitä aktiivisesti sidosryhmilleen ja seuraajakunnalleen. 

Uusien kanavien myötä yhtiöt ovat joutuneet laajentamaan tarinankerronnan keinojaan. Mielikuvia ja tykkäyksiä luodaan sosiaalisessa mediassa kuvin, videoin ja hashtagein niin yhtiön arjen asioista ja tekijöistä kuin tapahtumista, tuotteista ja palveluista. Ja näin pitääkin olla, sillä yritysten tulee olla siellä, missä kuluttajat, nykyiset ja potentiaaliset työntekijät ja asiakkaat sekä sidosryhmät ja sijoittajatkin liikkuvat. Viestinnän väylien omaleimainen hyödyntäminen on mahdollisuus yhtiön näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämisessä. Samaan logiikkaan nojaa avainhenkilöiden henkilökohtaisten vahvuuksien tuominen näkyväksi osaksi viestintää; persoonallisuus jää mieleen ja tuo johdon lähemmäksi ihmisiä ja arkea. 

Digitaalisissa kanavissa on vielä paljon kaistaa ja mahdollisuuksia yhtiön näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi sijoittajien keskuudessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sijoittajaviestinnässä ei voida nojata pelkkiin mielikuviin vaan tarinankerronnan lisäksi tarvitaan faktoja ja numeroita sekä ymmärrystä markkinoiden odotuksista. Me uskomme, että rohkea sijoittajaviestintä tekee yhtiöstä entistä kiinnostavamman, läpinäkyvämmän ja rakentaa dialogin yhtiön johdon ja sijoittajien välille. Siinä ohessa sijoittajaviestinnän tavoitteista tulee mitattavia ja faktapohjaisia. Tämä on se, mihin me pyrimme! 

Sijoittajat arvostavat viestinnässä rehellisyyttä ja oikea-aikaisuutta, ja osoittavat kiitoksensa siitä uskomalla yhtiöön, myös silloin, kun se viestii haasteistaan. Warren Buffettin mielestä avoimesti haastavat ajat ovat jopa tilanne, joka on sijoittajan näkykulmasta edullisin: ”Paras hetki ostaa yhtiön osakkeita on silloin, kun yhtiöllä on tilapäisiä ongelmia.” Luottamus ja epäluottamus yhtiön toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä kohtaan onkin helppo mitata: sijoittajat ja omistajat viestivät tahtotilastaan ostamalla, pitämällä tai myymällä osakkeitaan. Kun mitattavuus voidaan osoittaa tavoitelähtöisen ja aktiivisen toiminnan kautta, olemme jo ison askeleen lähempänä tilannetta, jossa yhtiö voi antaa itsestään enemmän ja nopeastikin reagoida sitä koskeviin avoimiin kysymyksiin. On hyvä muistaa, että yhtiö ja sijoittajat ovat samalla puolella ja haluavat samaa: menestymistä yhdessä.

AJATUS:
”Rohkea rokan syö, kaino ei saa kaaliakaan.”
– suomalainen sananlasku

Tarina, jota ei koskaan kerrottu

Yrityksen tarina syntyy sitä perustettaessa – tai jo sitä ennen: ideana, visiona, missiona.
Se elää yrityksen historiassa, nykypäivässä ja tulevaisuudessa; talon seinien sisällä ja niiden ulkopuolella sekä jokaisen työntekijän, asiakkaan ja kumppanin mielikuvissa ja teoissa. Hyvä tarina kiinnostaa, koukuttaa ja sitouttaa. Yhtiön omistajat ja sijoittajat haluavat tietää, kuinka tarina konkretisoituu numeroiden kautta yhtiön arvoksi ajassa eteenpäin.

On siis hyvä muistaa, että sijoittaminen on pitkälti kiinnostusta – sekä omaa salkkua että kohteena olevaa yhtiötä kohtaan. Ollakseen kiinnostava, yhtiön täytyy ruokkia sijoittajien uteliaisuutta ja antaa heille vastinetta. Sijoittajaviestinnässä tarina kietoutuu numeroiden sekä tarkasti määriteltyjen ydinviestien ympärille rakentaen samalla yhtiön mainetta kiinnostavana sijoituskohteena. Tarinalla ja sadulla on kuitenkin hiuksenhieno ero: satuihin ei nimittäin oikeasti uskota. Siksi kaikki lähtee yhtiön omasta kristallinkirkkaasta näkemyksestä omaa toimintaa ja tulevaisuutta kohtaan, kyvystä kertoa se ymmärrettävänä ja johdonmukaisena tarinana sekä pitää se, minkä lupaa.

Viisas vaikenee? Ei pidä paikkaansa.

Niin sijoittajaviestinnässä kuin elämässä yleensäkin tärkeää on avoimuus ja ajantasaisuus. Mikään elämänkaari on harvoin pelkkää arvonnousua tai pintaliitoa, vaan matkan varrella tulee väistämättä vastaan mutkia ja vastoinkäymisiä. Niin kivaa kuin sosiaalisessa mediassa onkin näyttää vain parhaimmat otokset elämästä, me kaikki – mukaan lukien kertoja itse – tiedämme, että arki ei ole pelkkää juhlaa.

Yhtiön (tai yksilön) toiminta on suoraselkäistä, kun sillä on uskallusta kertoa myös vaikeista asioista – sillä mikään ei ole pahempaa kuin epätietoisuus. Yritysmaailmassa epätietoisuus synnyttää liikehdintää ja epävarmuutta niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Yleensä siinä vaiheessa säröilevä maine heikentää jo yhtiön arvostusta, sumentaa sijoittajien näkyvyyttä ja uskoa johdon kykyihin.

Sijoittajaviestintään kuuluu olennaisesti kertoa missä milloinkin mennään ja rakentaa ymmärrystä yhtiön liiketoimintaan ja siten luottamusta yli yhden vuosineljänneksen. Yrityksen tarinaan uskova, sitoutunut sijoittaja ei jätä laivaa pienessä puhurissa vaan uskoo sen navigointikykyyn myrskyisemmilläkin vesillä. On viisautta ymmärtää, että tuuli voi muuttua tai osaava johto voi muuttaa suuntaa matkan varrella. Siksi strategiatyön merkitystä ei voi korostaa riittävästi eikä sen tarinallistamisen tärkeyttä voi vähätellä. Tarinat elävät ja ne muistetaan datatulvan aikakaudella. Siksi tarinaa, jota ei kerrota, ei ole olemassa.

AJATUS:
Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni? – vanha kiinalainen arvoitus

Onnistunut viestintä toimii ennakoivasti ja rakentaa luottamusta

Kriisi yllättää usein. Kriisiviestintäsuunnitelma on tarpeen kaivaa esille viimeistään nyt. Mikäli suunnitelmaa ei ole tai se ei ole ajan tasalla, niin tässä avuksesi nopeat vinkit poikkeusoloissa viestimiseen:

1. Laadi keskeisiä sidosryhmiänne koskeva must win -suunnitelma. Kuinka poikkeustilanne vaikuttaa keskeisiin sidosryhmiinne ja mitkä ovat niiden vaikutukset liiketoimintaanne?

2. Päätä, kuka viestii, mitä ja kenelle. Jaa selkeät roolit ja vastuut. Pidä ryhmä pienenä, jotta viestintä pysyy yhtenäisenä ja toimintamalli ketteränä.

3. Sovi missä kanavissa viestitte. Muista kertoa kuinka etenette, milloin kerrotte lisää ja mistä ajantasaista tietoa löytyy.

4. Tarjoa tietoa aktiivisesti ja oma-aloitteisesti valitsemissasi kanavissa.

5. Viesti aina, kun uutta ja olennaista tietoa ilmenee. Puhu totta, älä anna lupauksia, joita et pysty pitämään. Kerro faktat selkokielellä. Ole empaattinen ja huomioi tilanteen vaikutukset myös kuulijoihin.

6. Mikäli toimit listayhtiössä, muista viestiä aktiivisesti myös sijoittajille. Viesti mieluiten enemmän kuin vähemmän. Älä kuitenkaan julkaise kiireessäkään tarkistamatonta tietoa äläkä etenkään sisäpiiritietoa. Tiedota aina sisäpiiritiedot markkinoille sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pidä ajatus kirkkaana ja katse pitkässä aikavälissä. Keskity olennaiseen, sillä päiväkurssien heilunnalla ei ole merkitystä pitkällä aikavälillä. Kerro sijoittajille, miksi juuri teidän yhtiönne tulee kriisistä ulos entistä vahvempana.

7. Pidä huolta itsestäsi ja lähelläsi olevista, vain hyvävoimaisena jaksat.

8. Kun kriisi on ohi, käykää johtoryhmässä läpi se, mitä opitte kriisistä ja sen hoidosta. Mikä meni hyvin ja missä täytyy parantaa. Kirjatkaa huomiot ja opit muistiin, sillä ihmismieli on unohtavainen.

Läpinäkyvyys ja aktiivinen viestintä vaikeinakin aikoina on omiaan rakentamaan luottamusta ja se on myös tärkeä osoitus siitä, että kriisinhallintanne toimii.

Siirry takaisin sivun alkuun